Terveydenhuoltolain 58 §:n mukainen kuntalaskutus
Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) myötä aikaisempia kuntia ja kuntayhtymiä koskevia laskutussäännöksiä on kumottu. Esimerkiksi kiireellisen hoitoon liittyvät kansanterveyslain 22 § ja erikoissairaanhoitolain 48 § on korvattu terveydenhuoltolain 58 §:llä. Muutos vaikuttaa laskutuskäytäntöihin siten, että se poistaa rajoituksen laskuttaa kiireellisiä hoitoja vain lääkäri- tai hammaslääkärikäynneistä. Lisäksi uutena laskutusoikeutena tulevat terveydenhuoltolain 47 § ja jatkossa myös 48 § mukaiset kiireettömän hoitopaikan valintaoikeuden käynnit.
Tämä yleiskirje korvaa yleiskirjeet 20/80/1997 ja 26/80/1997.
Lisätiedot:
Tero Tyni, puh. 09 771 2246, 050 364 8163
Mika Paavilainen, puh. 09 771 2176, 050 521 0187
Terveydenhuoltolain 58 §:n mukainen kuntalaskutus
Vieraskuntalaisille annettu hoito
Terveydenhuoltolain soveltamisala määritellään lain 1 §:ssä. Kuntalaskutuksen kannalta on olennaista, että soveltamisalapykälässä laki rajataan koskemaan vain kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamista. Kunta tai yhteistoiminta-alue huolehtii suurimmalta osin perusterveydenhuollon järjestämisestä alueensa asukkaille. Kunnan tulee lain mukaan kuulua sairaanhoitopiirin kuntayhtymään erikoissairaanhoidon järjestämiseksi. Joiltakin osin terveydenhuoltoa tuotetaan lakiin perustuen myös muiden kuntien asukkaille, mm. kiireellisenä tulleet asiakkaat (TervhL 50 §) ja vapaan valintaoikeuden (TervhL 47 § ja vuoden 2014 alusta alkaen 48 §) perusteella tulleet asiakkaat. Lisäksi oppilaitoksen sijaintikunta on järjestämisvastuussa kouluterveydenhuollon lisäksi opiskeluterveydenhuollon palveluista alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. (TervhL 16–17 §). Lisäksi kunta tai kuntayhtymä voi toisen kunnan tai kuntayhtymän tai muun osapuolen kanssa tehtävän sopimuksen perusteella hoitaa muitakin asiakkaita (Kuntalaki 2 § 3 mom).
Jos erikoissairaanhoitoa annetaan muussa kuin siinä sairaanhoitopiirissä, jossa potilaan kotikunta on jäsenenä, hoitoa antanut sairaanhoitopiiri laskuttaa järjestämisvastuussa olevaa sairaanhoitopiiriä täydellä korvauksella. Järjestämisvastuussa oleva sairaanhoitopiiri tasaa annetusta hoidosta aiheutuneen kustannuksen omien tasausrajojen mukaisesti.
Opiskeluterveydenhuollon asiakkaat (TervhL 17 §)
Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppilaitoksen opiskelijana pidetään valtioneuvoston asetuksen (6.4.2011/338) 3 § 1 mom. tarkoitetun oppilaitoksen opiskelijaa, joka opiskelee opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Koska lailla järjestämisvastuu siirretään opiskelupaikkakunnalle, terveydenhuoltolain 58 §:n mukainen laskutus ei 17 §:ssä mainittujen opiskelijoiden osalta ole mahdollista.
Opiskeluterveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden siirtyminen opiskelupaikkakunnalle ei koske edellä mainittujen opiskelijoiden lapsia. Opiskelijoiden lapsilla on oikeus saada kiireettömän terveydenhuollon palveluja, esimerkiksi neuvolapalvelut, opiskelupaikkakunnalta TervhL 47 §:n ja vuoden 2014 alusta alkaen 48 §:n perusteella tai kuntien välisen sopimuksen (ml. maksusitoumukset) perusteella.
Kiireettömän hoitopaikan valintaoikeuden (TervhL 47–48 §) mukaiset asiakkaat
Pykälissä mainituissa tilanteissa kunta- tai kuntayhtymälaskutus asiakkaiden hoidosta toteutuu lain voimaan tultua terveydenhuoltolain 58 §:n mukaan, eikä maksusitoumusta vieraskuntalaisen potilaan kotikunnalta tai omalta sairaanhoitopiiriltä tarvita. Perusterveydenhuollossa väliaikaiseen oleskeluun liittyvä 47 § 2 mom. mukainen valintaoikeus kohdistuu vain hoitosuunnitelmaan perustuvaan hoitoon ja vaatii potilaan ilmoittautumista sijaintikunnan ja oman terveysaseman asiakkaaksi 47 § 1 mom. mukaisella tavalla.
Erikoissairaanhoidossa maksusitoumusta kotikunnalta tai -kuntayhtymältä ei tarvita, jos hoitopaikka on valittu TervhL 47 § 3–5 momentin mukaisesti.
Kiireellinen hoito (TervhL 50 §)
Kiireellisesti annetun hoidon kustannuksista on vastuussa potilaan kotikunta. Aikaisemmasta poiketen terveydenhuoltolain perusteella voidaan laskuttaa myös muiden ammattiryhmien, esimerkiksi sairaanhoitajien, kuin lääkärien ja hammaslääkärien antamasta hoidosta, koska terveydenhuoltolaissa ei ole ammattiryhmiin liittyvää rajausta. Maksusitoumusta ei TervhL 50 §:n mukaisista potilaista tarvita.
Lastensuojelulain mukaiset velvoitteet (TervhL 69 §)
Terveydenhuoltolain 69 § 3 mom. mukaisesti lapsen tai nuoren sijoittajakunta korvaa
asiakkaista aiheutuneet terveydenhuollon kustannukset. ”Jos sijoituskunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on järjestänyt 1 momentissa tarkoitettuja palveluja, on sijoittajakunnan tai sen sairaanhoitopiirin, johon sijoittajakunta kuuluu suoritettava hoidon järjestäjälle aiheutuneita kustannuksia vastaava korvaus. Korvaus saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Korvauksesta vähennetään hoidosta suoritettu maksu ja muut toimintatulot.” Kyseiset terveydenhuollon palvelut laskutetaan TervhL 58 §:n mukaan ilman maksusitoumusta.
Puolustusvoimille tuotetut terveyspalvelut (TervhL 71–72 §)
Kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voivat sopia puolustusvoimien kanssa terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen antamisesta henkilöille, jotka ovat terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) 3 §:n 1 mom. perusteella puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla. Korvaus palveluista määräytyy kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja puolustusvoimien tekemän sopimuksen perusteella. Jos korvauksesta ei ole sovittu, puolustusvoimien on suoritettava kunnalle tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus, joka lasketaan TervhL 58 §:n mukaisesti.
Laskutuspykälän (TervhL 58 §) rajaukset
Terveydenhuoltolain 58 §:n ensimmäisessä momentissa säädetään, että vieraskuntalaiselle potilaalle annetun hoidon kustannuksista on vastuussa asiakkaan terveydenhuollosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä. Esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu on lain perusteella opiskelupaikkakunnalla, mistä johtuen laskutuspykälä ei koske opiskeluterveydenhuoltoa.
Kunnalla ei myöskään ole järjestämisvastuuta vieraskuntalaiselle asiakkaalle kiireettömään hoitoon, pois lukien TervhL 47–48 §:ien kautta tullut potilas (eli ilmoittanut kolme viikkoa etukäteen ja kyseessä on hoitosuunnitelman mukainen hoito). Tällaisista asiakkaista ei myöskään voi laskuttaa potilaan kotikuntaa ilman kuntien välillä tehtyä sopimusta.
Poikkeuksena korvausvastuuseen 58 §:ssä mainitaan sellaiset potilaat, jotka ovat jonkin muun tahon kustannusvastuulla, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 13 a §:ssä tarkoitetut potilaat. Näissä tilanteissa hoitopalvelun järjestämisestä vastaavalla kunnalla tai kuntayhtymällä on oikeus saada pykälässä mainittujen lakien perusteella korvausvelvolliselta vakuutuslaitokselta tai Valtiokonttorilta laeissa säädetyin edellytyksin täyskustannusmaksu. Tämä tarkoittaa enintään hoitopalvelun järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten määrää vähennettynä palvelun käyttäjältä perityllä asiakasmaksulla.
Kustannuskorvaus TervhL 58 §:n perusteella
TervhL 58 § Potilaan kotikunnan vastuu hoidon kustannuksista
”Jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana potilas, joka ei ole toimintayksikköä ylläpitävän kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset, jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä.
Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa tai jolla kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntiansa. Korvauksesta vähennetään hoidosta potilaan suorittama asiakasmaksu ja muut palvelun tuottajan hoitoon liittyen saamat toimintatulot. Asiakasmaksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisesti perustuen palvelun antavan kunnan päätökseen. Palvelujen korvausperusteista ja laskutusmenettelystä voidaan säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.”
Korvausperuste
Edellä oleva pykälä määrää, että korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa tai jolla kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntiansa. Tuotteistusta ei ole tarkemmin määritelty laissa, eikä myöskään lain perusteluissa. Karkeimpana mahdollisena tuotteistuksena voidaan pitää erityyppisiä suoritteita, kuten käyntejä (ammattiryhmittäin), ja niihin liittyviä tuotekohtaisia kustannuksia. Lainsäätäjä on jättänyt säädökseen liikkumavaraa, joten toistaiseksi – ainakin niin kauan kuin asiaan liittyvä asetus on säädetty – kunta tai kuntayhtymä voi käyttää omaa tuotteistustaan ja sen mukaista kustannuslaskentaa kuntalaskutuksen perusteena.
Toisena korvausperiaatteena mainitaan tuotehinta, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa tai jolla kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntiansa. Termillä tuotehinta tarkoitettaneen toiminnan omakustannusarvoa, eli toiminnasta aiheutuvien yksikkökustannusten mukaista laskutusta. Kolmantena vaihtoehtona korvausperusteeksi on mainittu tuotehinta, jolla kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntiaan. Samaa korvausperustetta voitaneen käyttää myös yhteistoiminta-alueen laskutuksessa. Eri hintojen periminen samoista suoritteista jäsenkunnilta ja ulkokunnilta ei ole lain mukaista.
Vieraskuntalaskutuksessa (58 §) suositellaan käytettäväksi talousarvion mukaisia menoja ja suoritteita, kuten aikaisemminkin.
Korvauksesta vähennettävät erät
Korvauksesta vähennetään hoidosta potilaan suorittama asiakasmaksu ja muut palvelun tuottajan hoitoon liittyen saamat toimintatulot.
Asiakasmaksut vähennetään mieluummin asiakaskohtaisesti, mutta ellei asiakaskohtaista asiakasmaksutuloa saada laskentajärjestelmistä selville, käytetään kyseisen hoitotoimenpiteen keskimääräisiä asiakasmaksutuloja. Korvauksesta on vähennettävä myös hoitoon liittyvät toimintatulot, joilla tarkoitetaan palvelutoimintaan liittyviä tuloja, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia palvelun myynnistä saatavia myyntituloja. Tällaisia kustannuksista vähennettäviä eriä ovat esimerkiksi työllistämistuet, palveluntuottajan EVO-korvaukset ym. (ks. tarkemmin kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille s. 75).
Asiakaskohtaista korvausta laskettaessa kustannuksista ei vähennetä varsinaisen toiminnan tuottoja, esimerkiksi laskutuksia jäsen- tai sopimuskunnilta, vakuutusyhtiöiltä tai muilta yhteisöiltä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
toimitusjohtaja
Sami Uotinen
va. johtaja, sosiaali- ja terveysasiat