Kuntien digikehittäminen

Digikehittämisen avoimilla ratkaisuilla tarkoitetaan sellaisia toimintaa tukevia ratkaisuja, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä ilman korvausta tai lupaa. Avoin lähdekoodi on yksi selkeä esimerkki avoimista ratkaisuista, mutta myös erilaiset vapaasti hyödynnettävät selvitykset tai raportit ovat avointa aineistoa.

Avoimet ratkaisut ja niiden hyödyntäminen ovat tärkeitä erityisesti julkisessa hallinnossa. Julkisella rahalla tuotettujen ratkaisujen jakaminen ja kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa ei aseta julkista toimijaa heikompaan asemaan, vaan vahvistaa ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa.

Erityisesti dataa, ohjelmistokoodia ja dokumentaatiota jakamalla ja hyödyntämällä luodaan perusta avoimelle kehitykselle, yhteistyölle ja organisaatioiden oppimiselle. Avoimet lopputuotteet ovat hyödynnettävissä ja niiden jatkokehitys myös uusiin tarkoituksiin on mahdollista.

Avoimien ratkaisujen keskiössä on usein yhteisö, jota ilman avointen ratkaisujen kehitys jää suuremmassa mittakaavassa kesken. Yhteisöä yhdistävät yhteiset tavoitteet, intressit ja luottamuksellinen ilmapiiri.

Viime vuosina merkittävimpiä kuntien kehittämiä avoimen lähdekoodin ratkaisuja on varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä eVaka. Kuntaliitolla ei ole sen kehittämisessä virallista roolia, mutta olemme tehneet koko kehittämisen ajan yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä yhteistä viestintää. Kuntaliitolla on eVakan käyttäjäkunnille ja sen käytöstä kiinnostuneille kunnille käytettävissä yhteinen teams-työtila, johon voi pyytää pääsyä lähettämällä sähköpostia otsikolla eVaka osoitteeseen: digisumpit(at)kuntaliitto.fi . Tähän työtilaan otetaan mukaan vai kuntatyöntekijöitä, ei muita tahoja. 

Kuntaliiton avoimeen digikehittämiseen voi tutustua Kuntaliiton GitHubissa.

Kuntaliiton Avoimen lähdekoodin hankintaopas kunnille -julkaisu on luettavissa tästä. 

Avoin data Kuntaliitossa

Kuntaliitto tukee kuntien datan avaamista osana tietopolitiikan edunvalvonta- ja kehittämistyötä. Toteutamme kuntakenttää hyödyttäviä, datan avaamista tukevia toimenpiteitä ja toimimme aktiivisena keskustelukumppanina ja edunvalvojana datan avaamista koskevassa työssä.

Kuntaliiton lakiyksikkö antaa tukea datan avaamiseen liittyviin juridisiin kysymyksiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi tietosuojaan tai sopimuksiin.

Lue lisää datan avaamisesta kunnassa.

Kunnan toiminnan digitalisointi on riippuvaista kunnan käytössä olevista resursseista. Resursseilla tarkoitetaan rahan lisäksi myös esimerkiksi kunnassa olevaa osaamista ja yhteistyömahdollisuuksia.

Kuntien digitalisaation tueksi on olemassa erilaisia rahoituskanavia. Kansallisia rahoituskanavia ovat muun muassa valtion myöntämät avustukset, kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä ja Business Finlandin myöntämä rahoitus sekä Sitran rahoitukset. 

Kansainvälisiä rahoituskanavia ovat esimerkiksi EU:n erillisohjelmat ja investointi- ja rakennerahastot sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden rahoitusohjelmat.

Rahoituskanavien hakuajankohdat ja rahoitusohjelmien vaatimukset ja ehdot rahoituksen saamiselle vaihtelevat.

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (päättynyt)

Valtiovarainministeriön digikannustinrahoitus perustui kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista leikattuun rahoitukseen, joka jaettiin kuntiin valtionavustuksina 2019-2023. Tämä leikkaus ja rahoitusmuoto on toistaiseksi päättynyt ja viimeiset digikannustinhankkeet päättyivät vuoden 2024 lopussa. 

Kuntaliitto on tehnyt hankkeista ja niiden tuotoksista koostemateriaalia, josta lisätietoa Kokonaisarkkitehtuuria käsittelevällä sivulla. 

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionavustusrahoitus

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionavustusrahoituksiin sisältyy digitalisaation kehittämistä mahdollistavaa valtion rahoitusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä voi hakea avustusrahoitusta.

Opetushallitus myöntää hankerahoitusta sekä henkilöstökoulutukseen kohdennettua valtionavustusrahoitusta.

Kehittämisavustusta voi hakea myös Aluehallintovirastolta. Aluehallinto myöntää avustusta muun muassa kirjastotoimeen, liikuntaan ja liikuntarakentamiseen, nuorisotyön lasten ja nuorten toimintaan ja nuorten työpajatoimintaan.

Muita resursseja kuntien digikehittämiseen

Kuntaliitto tarjoaa kuntien digikehittämiseen hyödyllisiä tuotteita ja palveluja.

Kunnissa voidaan hyödyntää digikehittämisen resursseina esimerkiksi myös Digi-ja väestötietoviraston Digituki-palveluita, VTT:n Digimaturity -työkalua, Apuadigiin-palvelua ja digitaalista oppimisympäristöä eOppivaa.

Kunta luo tietoa ja jakaa tietoa ja suuntaa toimintaansa tiedon varassa. Tietoa käytetään kunnan organisaation, talouden ja palvelujen järjestämiseksi ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tiedon onnistunut hyödyntäminen lisää kunnan elinvoimaisuutta ja joustavuutta myös muutoksen aikoina.

Digitalisaatio mahdollistaa kunnille entistä paremman pääsyn ajantasaiseen tietoon. Tämän myötä tietoa voidaan hyödyntää kunnan kehittämisessä, johtamisessa ja päätöksenteossa ja näin vastata entistä paremmin myös kuntalaisten odotuksiin.

Tietoa täytyy kuitenkin osata tulkita, sillä tieto itsessään ei vielä paranna päätöksentekoa. Erilaisia tietolähteitä on tärkeää myös yhdistellä toisiinsa kokonaiskuvan saamiseksi. Lisäksi tiedon hyödyntämisessä on huolehdittava tietosuojan ja tietoturvan toteutumisesta.

Tiedon yhteentoimivuus

Tiedon yhteentoimivuus kattaa EIF-kehyksen mukaisesti neljä osa-aluetta. Tiedon semanttisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan tiedon ja siihen liitetyn merkityksen säilyttämistä, kun tietoa siirretään suoraan tietojärjestelmien välillä. Tällöin tiedolle on luotu metatietoa, eli tietoa tiedosta, joka selittää kyseisen tiedon merkityksen ja auttaa tiedon siirtymistä siten, että alkuperäinen tarkoitus ei muutu.  

Tekninen yhteentoimivuus tarkoittaa tiedonsiirtotekniikoiden yhteensovittamista, jolloin tietoa voidaan siirtää myös kuvattujen rajapintojen kautta. Oleellista yhteentoimivuuden edistämiselle on sanastojen, tietomallien ja koodistojen hyödyntäminen ja tuottaminen.  

Lainsäädännöllinen yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa ja hyödyntämisessä järjestelmien välillä.  

Organisatorinen yhteentoimivuus viittaa yhtenäisiin toimintatapoihin ja prosesseihin.   

Kunta yhteentoimivuuden edistäjänä voi sekä hyödyntää itse yhteisiä kuvauksia, tietomalleja ja sanastoja, mutta myös omassa kehittämistoiminnassaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tuottaa kyseisiä kuvauksia muiden hyödynnettäväksi. Päällekkäisyyksiä eri järjestelmien osalta voidaan poistaa ja samalla kehittää toimintaa ja toimintaprosesseja. 

Lue lisää yhteentoimivuusalustasta ja eurooppalaisista yhteentoimivuusperiaatteista.

Yhteentoimivuustyö kunnissa -video kertoo yhteentoimivuuden merkityksestä kuntien näkökulmasta:

Tiedon elinkaari

Lue lisää tiedon elinkaaresta tältä sivulta.

Tiedonhallinta

Lue lisää tiedonhallinnasta tältä sivulta.

Tiedon säilyttäminen ja hävittäminen

Lue lisää tiedon säilyttämisestä ja hävittämisestä tältä sivulta.

Rakennetun ympäristön digitalisaatio kunnassa

Kuntien tuottamat tiedot – kuten asema- ja yleiskaavat, osoitteet, tontti- ja kiinteistötiedot, rakennusrekisterin tiedot, katujen ja muun infran tiedot, 3D-kaupunkimallit – ovat rakennetun ympäristön tietojohtamisen ja tulevaisuuden älykaupunkisovellusten kivijalka.

Kuntaliitto osallistuu aktiivisena kuntien edunvalvojana ja kehittäjäkumppanina rakennetun ympäristön digitalisaatiota koskeviin digikehitys- ja lainvalmisteluhankkeisiin. Toimimme myös siltana kuntien ja valtion organisaatioiden välillä.

Keskeisiä valtakunnallisia laki- ja digikehityshankkeita tai Kuntaliiton selvityksessä olevia digiasioita ovat esimerkiksi:

• MRL-kokonaisuudistus ja RYHTI-hanke

• Ympäristöluvat ja valvonta

• Valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän valmistelu

• Liikennemerkkitietojen keruu ja julkaisu Digiroad-järjestelmään

• Luonnonsuojelulain uudistaminen ja luontotiedon hallinta
• Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä

Lue lisää Rakennetun ympäristön digitalisaatio -sivulta ja Digiä kuntatyössä -sivulta.

Kuntaliiton asiantuntija: Päivi Tiihonen

Sivistystoimi ja digitalisaatio

Kunnan sivistyspalveluilla toteutetaan sivistyksellisiä perusoikeuksia ja huolehditaan kuntalaisten yhdenvertaisuudesta ja hyvinvoinnista.

Sivistystoimen palveluja kehitetään kunnissa monikanavaisesti ja kehitystyössä huomioidaan myös palvelujen saavutettavuus, kuntalaisten tarpeiden monimuotoisuus ja digitalisaation mahdollisuudet. Sivistyspalveluilla on tärkeä rooli myös kuntalaisten osallisuuden kokemuksen ja osaamisen kasvattamisessa.

Sivistystoimessa hyödynnetään digitalisaatiota laaja-alaisesti opetuksessa sekä nuoriso, kirjasto- ja kulttuuritoimessa.

Sivistystoimen digikehittämisen hankkeita kunnissa:

• Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla opettajat ja koulu voivat arvioida koulunsa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tasoa. Se antaa opettajille sekä koulun ja kunnan edustajille tietoa heidän omista TVT-valmiuksistaan suhteessa muihin opettajiin, kouluihin ja valtakunnalliseen tilanteeseen.
• Ropeka on rehtorin ja koulunjohtajan itsearviointityökalu. Sen avulla vastaaja voi arvioida koulunsa digitaalisen toimintaympäristön tilaa ja kehitystarpeita. Ropekan tarkoituksena on tukea koulun kehittämistyötä ja antaa rehtoreille ja johtajille arvioitua tietoa siitä, mitä kehittämistarpeita koulussa on digitaaliseen toimintaympäristöön ja sen pedagogiseen käyttöön liittyen.
• Oppika on verkkopalvelu, jolla kartoitetaan oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitoja sekä teknologian käyttötapoja.
• Lisäksi Vopekaa voi käyttää varhaiskasvatuksen digipedagogiikan, -oppimisympäristöjen ja henkilöstön digiosaamisen arviointityökaluna. Työn alla on myös Jopeka, joka on varhaiskasvatuksen johtajille suunnattu työkalu.
• DigiKilta on verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. DigiKilta-verkosto rakentaa malleja, joiden avulla edistetään ja tuetaan opetustoimen infrastruktuurista vastaavien yhteistyötä ja vertaisoppimista.
• Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä eVakaa kehitetään aktiivisesti. Tarkoituksena on tehdä kodin ja päiväkodin välisestä tiedonvaihdosta ja viestinnästä entistä sujuvampaa.
• KOPA-hankkeilla eli Koulutus palveluna -hankkeilla etsitään tuoreita näkökulmia koulutuksen laadun ja saavutettavuuden parantamiseksi.
• DigiOne-hankkeessa rakennetaan kansallista palvelualustaa ja ekosysteemiä koulutuspalveluille.
• Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa kehitetään valtionavustustoiminnan sanastoa. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa valtionavustustoimintaa.
• Annie Advisor on Klash-kuntainnovaatiokilpailussa menestynyt digitaalinen ratkaisu opintojen edistämisen tukemiseen.

Kuntaliiton asiantuntija: Minna Lindberg

Digitaalinen nuorisotyö kunnassa

Digitaalisessa nuorisotyössä digitaalisuutta hyödynnetään välineellisesti, sisällöllisesti ja toiminnallisesti sekä digitaalisissa että fyysisissä toimintaympäristöissä. Digitaalinen nuorisotyö käsittää siten esimerkiksi verkkonuorisotyön, digitaitoihin liittyvän kasvatuksellisen toiminnan sekä maker-kulttuuriin liittyvän "värkkäilyn".

Kuntien tukena digitaalisessa nuorisotyössä on digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke. Toiminnallaan Verke vahvistaa nuorisoalan digitalisaatioon liittyvää johtamista ja kasvatuksellista osaamista sekä tukee toimijoita digitaalisen mediaa ja teknologiaa hyödyntävien palveluiden ja toimintojen kehittämisessä. Verke tuottaa myös digitaaliseen nuorisotyöhön liittyviä selvityksiä. Viimeisin selvitys kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiosta on vuodelta 2019.

Kuntaliitto edistää digitaalista nuorisotyötä kehittämällä kunnallista nuorisotyön kansallista dokumentaatiojärjestelmää, joka on kuntien käytössä vuoden 2021 loppupuolella. Järjestelmän avulla voidaan tuottaa tietoa digitaalisesta nuorisotyöstä kunnalliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Hyvinkään kaupungin nuorisopalvelut

Hyvinkään nuorisopalveluissa on pitkä kokemus digitaalisesta nuorisotyöstä. Koronapandemian käynnistyessä ja julkisten tilojen sulkeutuessa kaupunki kykeni siirtämään erilaiset nuorisopalvelut verkkoon yhdessä päivässä. Lue lisää Digiä kuntatyössä -sivulta.

Hyvinkään nuorisotoimesta löydät lisätietoa täältä.

Verken blogissa Hyvinkään nuorisopäällikkö Mika Joensuu kertoo, kuinka nopea siirtymä verkkoon oli mahdollinen.

Rovaniemen digitaalinen nuorisotyö

Rovaniemen nuorisopalveluissa digitaalinen nuorisotyö tarjoaa palvelua verkossa sekä järjestää toimintaa, jossa käytetään digitaalista mediaa ja teknologiaa. Palveluja on ollut laajasti verkossa jo ennen koronaa.

Rovaniemen nuorisopalvelut tekivät poikkeusoloissa suunnitelman verkkoon siirtymisestä nopealla aikataululla. Nuorisotoimenjohtaja Nella Sepänheimo kertoo podcastissa siirtymäprosessista.

Digitaidot ovat taitoja, joiden avulla digitaalisten palvelujen käyttäminen on mahdollista. Digitaitoja voi kehittää jatkuvasti ja niiden kehittämiseen on saatavilla tukea.

Digituki on digitaalisten palveluiden ja laitteiden käyttöön liittyvää tukea sekä muuta toimintaa, jonka tavoitteena on henkilön digitaitojen kasvattaminen. Digitukea tarjoavat viranomaiset, kolmas sektori ja kaupalliset toimijat. Digitukeen voidaan lukea myös läheisten ja tuttavien tarjoama tuki. Tyypillisesti digitukea tarjotaan esimerkiksi kirjastoilla tai kunnan asiointipisteillä tiettyinä viikonpäivinä ja usein yhteistyössä esimerkiksi järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kunnat neuvovat digituen asiakkaita omien palvelujen lisäksi usein myös muihin viranomaisiin liittyen sekä antavat yleistä opastusta.

Digituen merkitys kasvaa, kun mm. hallitusohjelman mukaisesti edistetään digitaalisen asioinnin ensisijaisuutta. Digituen saatavuus parantaa yksilön oikeusturvaa, sillä digitaalisen asioinnin ja/tai laitteiden käytön epäonnistuminen voi sulkea pois monia mahdollisuuksia vuorovaikutuksesta, työnteosta, palveluiden saatavuudesta ja osallisuuden kokemuksesta.

Kuntien lakisääteiset velvoitteet digituen osalta

Varsinaista digitukilakia ei ole olemassa, mutta muu olemassa oleva lainsäädäntö asettaa tiettyjä velvollisuuksia kunnille ja kaupungeille. 

Kuntien ja kaupunkien velvoitteet digituen osalta liittyvät ennen kaikkea seuraaviin yleislakeihin:

Hallintolaki (434/2023)

• neuvontavelvollisuus asiointiin liittyen

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019)

• selkeä tiedottaminen digitaalisissa viranomaispalveluissa, miten jokainen voi hoitaa asiansa sähköisesti
• riittävä tuki digitaalisten palvelujen käyttöön ja sen aktiivinen tarjoaminen

Ja lisäksi sektorilakiin:

Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016)

• kirjastojen tehtävä on tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan sekä edistää monipuolista lukutaitoa (mm. aineistojen käytön ohjaus sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö)

Lisäksi Suomen perustuslaissa (731/1999) on vaatimus yhdenvertaisuudesta sähköiseen asiointiin ja viranomaisten kanssa asiointiin. 

EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteena on muun muassa tärkeimpien julkisten palveluiden 100 % digitalisointi sekä 80 %:lle aikuisväestöstä vähintään perustason digitaidot. Yhtenä tavoitteena on varmistaa, että kaikki voivat osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan eikä ketään jätetä jälkeen. Komission digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskeva eurooppalainen julistus liittyy myös vahvasti kansalaisten digitaalisiin taitoihin. Näistä tavoitteista ja periaatteista ei ole ainakaan toistaiseksi koitunut digitukisäädöstä tai velvoitteita digituen tarjoamiseen, mutta on hyvä tiedostaa digitaitojen kohentamisen olevan melko vahvasti esillä Euroopan unionin tasolla.

Digituen koordinointi ja yhteistyö

Digituen kansallisesta kehitystyöstä ja koordinoinnista vastaa Digi- ja väestötietovirasto, mutta digituen verkostoja on olemassa myös alueellisia ja paikallisia. 

Digituki kuntien näkökulmasta

Kuntaliitto selvitti keväällä 2025 kuntien näkökulmaa ja kokemuksia digituen järjestämisestä. Selvityksen raportti on luettavissa Kuntaliiton julkaisuissa.

Digitaalisten palveluiden saavutettavuus

Kunnan digitaalisten palveluiden kehittämistyössä on tärkeä ottaa huomioon palveluiden saavutettavuus. Kehittämistyötä ohjaa myös saavutettavuuteen liittyvä lainsäädäntö. 

Digitaaliseen turvallisuuteen kuuluvat julkisen hallinnon viitekehyksen mukaisesti riskien hallinta ja käsittely, toiminnan jatkuvuuden hallinta ja varautuminen, tietoturvallisuus ja tietosuoja sekä kyberturvallisuus.

Lue lisää digitaalisen turvallisuuden sivulta.

Lue lisää kuntien digikehittämisen lainsäädännön sivulta. 

Kuntaliitto osallistuu kuntien digikehittämiseen ensisijaisesti yhdessä kuntien ja valtion eri toimijoiden kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ja verkostoja ovat myös digikehittämiseen liittyvät järjestöt ja yritykset.

Kuntaliiton digikehittämisen verkostot

Informationshantering i kommunerna / liittymispyynnöt Mattias Lindroth

Kuntien tietosuojavastaavien verkosto

Rakennetun ympäristön digitalisaation verkosto / liittymispyynnöt Päivi Tiihonen

Tiedonhallinnan verkosto / liittymispyynnöt: Heli Hänninen ja Mattias Lindroth

Yhteiset digiratkaisut -verkosto

Kuntaliiton digikehittämisen asiantuntijat

Kuntaliitto tuottaa digikehityksen tukimateriaaleja kuten ohjeita, malleja ja kuvauksia kunnille. Digikehittäjän työkaluvalitsimen avulla voi hakea digikehittämisen materiaaleja tietyillä rajauksilla.

Tietotuotteet ja -palvelut

Työkalut ja toimintamallit

• Tyrskylän digipolku
• Avoimen tuotteen hallintamalli

Julkaisut

• Kuntien systeeminen muutos ja suhde asiakaskeskeisyyteen -selvitys (julkaistu 2022) 
• Kehityskompassi
• Kuntaliiton GitHub
• Avoimen lähdekoodin hankintaopas kunnille
• Digiä kuntatyössä -julkaisu

Analyysit ja tietoaineistot

• Ohjeet kunnallisten asiakirjojen digitaaliseen säilytykseen
• Ohjeet kuntien ostolaskudatan avaamiseen
• Sähköisen hyvinvointikertomuksen laatimispohja
• Kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden nimikkeistöt
• Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot