Velkaantuminen ja investoinnit

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2022 lopussa oli tilinpäätösten mukaan 24,7 miljardia euroa, mikä on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin 9 prosenttia. Lainakantaa ovat kasvattaneet kuluneella vuosikymmenellä kuntien tehtävien lisääntyminen ja merkittävät investointipaineet.

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset, tehtävien kasvu ja palvelujen kysynnän lisäys ovat pienentäneet kuntien investointien tulorahoitusosuutta, mikä yhdessä korkean investointitason kanssa on kiihdyttänyt kuntien velkaantumista. Tämä selittää valtaosan kuntien velkamäärän kasvusta, josta niin sanottua syömävelkaa 2000-luvulla on ollut noin 4 %. Tuoreimmat tilastot kertovat kuntien velkaantumisen kiihtymisestä.

Kuntakohtaiset erot lainojen määrissä ovat suuria. Johtopäätöksiä on kuitenkin syytä tehdä varovasti, sillä kuntien velkaan ja sen rakenteeseen vaikuttavat muun muassa kunnan organisaatio ja kehitysvaihe sekä siitä johtuvat eritasoiset investointitarpeet.

Useissa kunnissa lopullinen velallinen on liikelaitos tai yhtiö. Tällaisissa tapauksissa kyseisen yksikön toiminnan taloudellinen tulos vaikuttaa lainanhoitokykyyn. Näistä syistä esimerkiksi vertailu asukaskohtaisista lainamääristä ei välttämättä anna koko kuvaa kuntien kokonaistaloudellisesta tilanteesta.

Kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2022 paikallishallinnon investoinnit olivat runsas kymmenesosa kaikista investoinneista eli noin 6,5 miljardia euroa. Toisin kuin muilla sektoreilla, paikallishallinnon investoinnit ovat kasvaneet koko ajan finanssikriisin jälkeen. Tosin vuodesta 2014 lähtien myös muiden sektoreiden investoinnit ovat olleet kasvussa. Voidaan siis sanoa, että kuntien ja kuntayhtymien investoinnit ylläpitävät kasvua ja työllisyyttä.

Kuntien investoinnit kohdistuvat valtaosaltaan rakennuksiin ja teihin, vesi- ja viemäriverkostoihin sekä muuhun talouden kehitystä edistävään perusinfrastruktuuriin. Lisäksi kunnilla on merkittävä toimitilojen ja rakennusten korjausvelka, jonka suuruudeksi on arvioitu jopa runsaat 4 miljardia euroa.

Liitteet:

Kuntasektorin velkaantuminen (PBI)

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!

Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​ 

Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.