Aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy osaksi koulutusjärjestelmää

Viime kesänä moni pidätti henkeään ja myötäeli Suomenlinnan kesäteatterissa lukemaan oppimisen kaikki tunteet Juhanin ja muiden Jukolan veljesten kanssa. Lukutaito haluttiin saada Kiven kuvaamana aikana koko kansalle, myös täysikäisille. Ja käyttöön otettiin senaikaisista keinoista tehokkaimmat. Loppu onkin historiaa.

Aikuisten lukutaidottomuus saatiinkin oppivelvollisuuden myötä painettua lähes kokonaan historiaan. Ulkomailta Suomeen saapuvien pakolaisten myötä luku- ja kirjoitustaidon opetukselle syntyi uudestaan tarve 1980-luvulla. Tuolloin työhallinto ja oppilaitoskenttä reagoi nopeasti ja maahan alkoi syntyä uutta luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Myöhemmin myös koulutusjärjestelmän puolelle rakennettiin ”aikuisten perusopetuksen alkuvaihe” –niminen kokonaisuus. Myös perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oli mahdollista saada luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Pääosin aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutus on kuitenkin järjestetty työvoimakoulutuksena.

Pääministeri Sipilän hallitus sopi heti syksyllä 2015, että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla järjestetty luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirretään osaksi koulutusjärjestelmää. Tarkoituksena on luoda pysyvät, rahoitukseltaan ennakoitavat ja muuhun koulutusjärjestelmään joustavalla tavalla kytkeytyvät mallit luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään siirtymistä nopeutetaan ja että kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja madalletaan.

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus uudistuu linjausten mukaisesti vuoden 2018 alusta alkaen. Lisäksi vapaan sivistystyön lainsäädäntöön on tarkoitus tehdä muutokset, joilla mahdollistetaan oppilaitoksille entistä vahvempi rooli maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opiskelussa ja kotoutumisessa. Myös nämä muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta.

Uudistus monipuolistaa maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia ja tuo uusia asiakasryhmiä koulutukseen.

Nuoret aikuiset uudistettuun perusopetukseen

Jatkossa aikuiset, joilta puuttuu suomalaista perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot, ohjataan pääsääntöisesti oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen. Uudistettu koulutus sisältää erityisen lukutaitovaiheen. Tämä polku on ensisijainen vaihtoehto erityisesti nuorille, 17 vuotta täyttäneille, joille perusopetuksen suorittaminen ja jatko-opintokelpoisuus on koulutus- ja työurien kannalta tärkeää.

Koko perusopetusta ei kaikkien ole pakko suorittaa. Opintoja voidaan yksilöllistää eri vaiheissa. Joustoa on myös siinä, että sekä kokopäiväinen että osa-aikainen opiskelu on mahdollista. Lisäksi aineopintoina voi opiskella yhden tai useamman oppiaineen kursseja. Uudistettu oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus ja aineopinnot mahdollistavat siten varsin yksiköllisen etenemisen.

Uusia koulutusmahdollisuuksia vapaan sivistystyön toteuttamana

Työhallinnon luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa on ollut asiakkaita, jotka eivät useidenkaan kurssien jälkeen ole edenneet työllistymispolulla. Näillä asiakkailla on voinut olla fyysisen tai psyykkisen terveyden pulmia, hankala elämäntilanne, traumataustaa ja ongelmia muistin toiminnassa ja erilaisia oppimisvaikeuksia. Koulutustaustat voivat olla varsin erilaisia.

Aikaisemmin katveeseen ovat jääneet kotona pieniä lapsia hoitavat maahanmuuttajavanhemmat, joille ei ole ollut riittävästi joustavia opiskelumahdollisuuksia. Koulutustaustaltaan tai työkokemukseltaan ryhmä on moninainen; osalla vanhemmista on korkea koulutustausta ja osa on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Näille kohderyhmille soveltuvia opintoja kehitetään nyt vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Tarkoitus on, että luku- ja kirjoitustaidon opintoja ja suomen/ruotsin kielen opintoja voi suorittaa joustavaan tahtiin tai sivutoimisesti ja yhdistää niitä muihin toiminnallisiin opintoihin ja liikuntaan. Erityisenä kehittämiskohteena ovat toteuttamismallit, jotka mahdollistavat kotona lapsia hoitavien vanhempien osallistumisen koulutukseen. Joustavat toteutukset soveltuvat hyvin myös työssä käyville.

Kotoutumiskoulutuksessa edelleen mahdollisuus vahvistaa latinalaisen kirjaimiston hallintaa

Latinalaisen kirjaimiston heikko osaaminen voi olla iso kynnys työelämään siirtymiselle. ELY-keskusten hankkimassa, työvoimakoulutuksena järjestettävässä kotoutumiskoulutuksessa on jatkossakin mahdollista vahvistaa latinalaisten kirjainten osaamista. Edellytyksenä on, että henkilöllä on sellaiset oppimisvalmiudet ja osaaminen, että lyhyehkö moduuli riittää ja että kotoutumiskoulutus on muutoin hänelle tarkoituksenmukaisinta. Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita on tarkoitus tältä osin täydentää.

Jos henkilö siirtyy ilman kotoutumiskoulutusta suoraan ammatillisiin tai korkeakouluopintoihin tai niihin valmentaviin koulutuksiin, on tärkeää, että latinalaisten kirjainten vahvistaminen otetaan huomioon kyseisiä opintoja suunniteltaessa.

TE-toimiston ja kunnan rooli tärkeä

TE-toimistot ja kunnat ovat vastuussa kotoutumislain mukaisten alkukartoitusten järjestämisestä (työllistymis-, opiskelu- ja muiden kotoutumisvalmiuksien arviointi ml. kielitaidon kartoitus ja palveluiden tarpeen arviointi) sekä kotoutumissuunnitelmien laatimisesta. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon maahanmuuttajan lähtökohdat ja tavoitteet ja arvioidaan erilaisten vaihtoehtojen soveltuvuus ja tarkoituksenmukaisuus.

On tärkeää, että valitun koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta seurataan TE-toimistojen, kuntien ja oppilaitosten yhteistyönä. Siirtyminen muuhun koulutukseen tai opintoihin tulee mahdollistaa joustavasti, jos näyttää siltä että valittu vaihtoehto ei toimikaan.

Kunnille uusia mahdollisuuksia

Uudistus avaa kunnille uusia mahdollisuuksia kuntalaisten kotoutumisen tukemiseen. Lähes kaikki kansalaisopistot ovat kuntien ylläpitämiä. Kunta voi kansalaisopistossaan ja muussa vapaan sivistystyön oppilaitoksessaan järjestää nyt kehitettävää koulutusta, jos arvioi että kunnassa on tällaiselle koulutukselle tarvetta. Jos rahoituksen ehdot täyttyvät, koulutukseen tulee sadan prosentin valtionosuus.

Uusien koulutusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi olisi tärkeää, että kunnissa luodaan toimialojen kesken - tai mikäli koulutuksen ylläpitäjä on muu kuin kunta, yhteistyössä koulutuksen ylläpitäjien kanssa - erilaisia varhaiskasvatuksen muotoja, jotka mahdollistavat kotivanhempien osallistumisen koulutukseen. Avoimen varhaiskasvatuksen ja luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen yhdistelmillä parannettaisiin erityisesti kotihoidon tuella lapsia kotona hoitavien osallistumismahdollisuuksia.

Kotoutumissuunnitelman merkitys kasvaa

Tarkoitus on, että vapaan sivistystyön oppilaitokset saavat uuden maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen osalta sadan prosentin valtionrahoituksen silloin kuin koulutus on hyväksytty osaksi henkilön kotoutumissuunnitelmaa. Tällöin koulutuksesta ei myöskään peritä opiskelijamaksuja eikä opiskelijoille myönnetä opintoseteleitä. Koulutukseen voi ottaa myös kotoutumisajan ylittäneitä henkilöitä. Tällöin opiskelijamaksuja voidaan kompensoida opintoseteleillä.

Kotoutumissuunnitelma on uudessa toimintamallissa erittäin tärkeä asiakirja ja tiedon siitä pitää kulkea oppilaitokseen. Sekä oppilaitoksen korkeampi rahoitus että oppilasmaksusta vapauttaminen edellyttävät, että oppilaitos saa kunnalta tai TE-toimistolta tiedon siitä, että koulutus on hyväksytty kotoutumissuunnitelmaan.

Toivottavaa on, että kotivanhemmille ja muille kunnan kautta kotoutuville laaditaan uudistuksen myötä entistä useammin kotoutumissuunnitelmia. Yhdessä uusien koulutusmahdollisuuksien kanssa tämä parantaa edellytyksiä koko perheen onnistuneelle kotoutumiselle.

Toimeentulo opiskelun aikana

Päätoimisten opintojen ensisijainen tukemismuoto on lähtökohtaisesti opintotuki tai aikuiskoulutustuki. Omaehtoisten opintojen tukeminen työttömyysetuudella on kuitenkin mahdollista tietyissä tilanteissa. Niistä säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa. Ensisijaisena tavoitteena tukea opintoja, jotka auttavat nopeaan sijoittumiseen työmarkkinoille.

Kotoutumisajalla olevan maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella on säädetty kotoutumislain nojalla laajennuksia. Tavoitteena on varmistaa toimeentulo siten, että maahanmuuttaja pystyy kotoutumisen alkuvaiheessa hyödyntämään koulutusjärjestelmää laajasti kotoutumisensa ja työmarkkinoille työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumisajalla tarkoitetaan pääsääntöisesti oleskeluluvan saamista seuraavia kolmea vuotta. Sen jälkeen maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun tukemiseen työttömyysetuudella sovelletaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöksiä.

Yllä olevia lähtökohtia on tärkeää pitää esillä myös TE –toimistojen asiakasohjauksessa ja oppilaitoksissa. Vaikka sekä laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä kotoutumislaki mahdollistavat omaehtoisten opintojen tukemisen työttömyysetuudella tiettyjen reunaehtojen täyttyessä, on samalla hyvä korostaa, että pääasiallisesti päätoimisia opintoja tuetaan opintotuella tai aikuiskoulutustuella. Joissakin tapauksissa tämä saattaa tarkoittaa, että kotoutumisaikana aloitetut ja työttömyysetuudella tuetut omaehtoiset opinnot joudutaan saattamaan loppuun esimerkiksi opintotuen avulla.

Oppilaitosten ja TE-toimistojen yhteistyö välttämätöntä

Sekä aikuisten perusopetusta järjestävien oppilaitosten että uuden vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttajien on välttämätöntä tehdä kiinteää yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa TE-toimiston ja kunnan kanssa. Erityisesti vapaan sivistystyön toimijoiden pitää olla aktiivisia, jotta koulutuksista saadaan mahdollisimman hyvin kohderyhmää palvelevia. Opetushallitus on yhteistyössä oppilaitoskentän kanssa valmistelemassa opetussuunnitelmasuositusta koulutukseen. Se tulee osaltaan helpottamaan TE-hallinnon, kuntien ja oppilaitosten välisiä keskusteluja.

      Faktalaatikko

• Kunnat järjestävät aikuisten perusopetusta aikuislukioissa, kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, ammatillisen aikuiskoulutuksen tai oppivelvollisuuskoulun yhteydessä. Aikuisten perusopetusta voi järjestää perusopetuslain (628/1998) 7 §:n mukaan myös rekisteröity yhteisö tai säätiö. Luvan siihen myöntää valtioneuvosto ja luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- ja sivistystarpeeseen ja koulutuksen järjestäjä ja kunta ovat sopineet asiasta. Kansanopistossa oppivelvollisuusiän ylittäneille annettavan opetuksen järjestämiseen ei edellytetä kuntasopimusta.

• Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta koskevat uudet säädökset tulevat voimaan 1.1.2018:

• Laki perusopetuslain 1 ja 46 §:n muuttamisesta (1507/2016), valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 8 ja 10 §:n muuttamisesta (136/2017), valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 7 §:n muuttamisesta (135/2017).

• Vapaan sivistystyön oppilaitosmuotoja ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset.

• Vapaan sivistystyön uutta maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 12.10.2017.

• Koulutuksista saa tietoja https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/

• Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 11§:n mukaan kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Suomen tai ruotsin kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä.

Lisätietoja antavat:

• Kirsi Kangaspunta, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö

• Tiina Polo, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

• Päivi Väisänen-Haapanen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto ry.