Suomen kunnissa on tehty pitkään ilmastotyötä, mutta erityisesti viime vuosina ilmastonmuutosta hillitsevät toimenpiteet ovat arkipäiväistyneet kuntien eri sektoreilla. Tällä hetkellä yli puolet suomalaisista asuu aktiivista ilmastotyötä tekevässä kunnassa. Aktiivinen ilmastotyö pohjautuu useimmiten ilmastostrategiaan, jota toteutetaan mm. maankäytön, liikenteen, energiantuotannon ja -kulutuksen, hankintojen ja jätehuollon ratkaisuissa.
Kansallisten ilmastotavoitteiden toteutuminen ei ole yksin kuntien toimista kiinni, vaan useimmat toimenpiteistä vaativat yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kunnat tarvitsevat valtiota, yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita ilmastotyössään. Tämän lisäksi ilmastotyötä tukemaan tarvitaan alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja, joissa uudet ideat ja toimintatavat leviävät.
Kuntaliitto haluaa osaltaan tehdä kuntien ilmastotekoja näkyväksi, sillä konkreettiset päästövähennystoimet ovat kuntien ilmastotyön tärkein tulos. Kuntaliiton kokoamien esimerkkien toivotaan tukevan kaikkia kuntia ilmastonmuutosta hillitsevissä ratkaisuissaan, innostavan uusiin tekoihin sekä hyödyntämään verkostoja ilmastotyön vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.