Suomalainen samaistuu eniten maahansa, sitten kuntaansa ja harvemmin maakuntaansa
Suuri enemmistö samaistuu omaan kotimaahansa ja vain harva kotimaakuntaansa, selviää Kuntaliiton tänä keväänä tehdystä kyselystä. 11 000 vastaajasta peräti 85 prosenttia ilmoitti samaistuvansa Suomeen ja 60 prosenttia omaan kotikuntaansa. Omaan maakuntaansa ilmoitti samaistuvansa 44 prosenttia vastanneista.
56 prosenttia koki samaistuvansa omaan asuinalueeseensa ja kylään tai kunnanosaan 53 prosenttia.
Useampi vastaaja koki itsensä eurooppalaiseksi (51% vastanneista) kuin tietyn maakunnan asukkaaksi (44 prosenttia vastanneista).
Kunta- ja aluekohtaiset erot suuria
Maakuntaan melko tai erittäin paljon samaistuu 44 prosenttia kevään 2017 kyselyyn vastanneista, melko tai erittäin vähän 23 prosenttia. Maakuntaan paljon samaistuvien osuus kasvoi vuodesta 2015 yhdellä prosenttiyksiköllä.
Maakuntaan samaistuminen vaihtelee suuresti tutkimuskuntien ja alueiden välillä.
– Korkeinta maakuntaan samaistuminen on Lapin maakuntaa edustavassa Inarin kunnassa ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaa edustavassa Kurikan kaupungissa, joissa kummassakin 62 prosenttia vastanneista samaistuu maakuntaan vähintään melko paljon, vertailee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Vähäisintä maakuntaan samaistuminen on Uuttamaata edustavissa tutkimuskunnissa eli Espoossa, Sipoossa, Vantaalla ja Askolassa, joissa kaikissa maakuntaan paljon samaistuvien osuus on alle 40 prosenttia vastanneista. Myös Kymenlaaksoa edustavassa Kotkassa, varsinaissuomalaisessa Kemiönsaaren kunnassa sekä Kanta-Hämettä edustavassa Hämeenlinnassa maakuntasamaistuvien osuus on kevään 2017 kyselyn mukaan alle 40 prosenttia vastanneista.
– Maakuntasamaistuminen on yhteydessä muun muassa vastaajan ikään. Nuorinta ikäluokkaa edustavista 18-29 -vuotiaista vastaajista 36 prosenttia samaistuu maakuntaan paljon, 30 prosenttia vähän. Vanhimmista, vähintään 70-vuotiaista kuntalaisista maakuntaan paljon samaistuvia on puolet ja vähän samaistuvia viidennes.
Kuntalaiskysely osana mittavaa tutkimusohjelmaa
Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä elinvoimaan.
Kuntalaiskysely lähetettiin Väestörekisterikeskuksen otoksen mukaisesti kaikkiaan 32 450 täysi-ikäiselle kuntalaiselle 40 eri paikkakunnalle. Kysely toteutettiin 22.2.-12.5.2017. Vastauksia saatiin 11 700 vastausprosentin ollessa 36. Ensimmäisiä ennakkotuloksia on julkistettu 16.3., 29.3. ja 24.5.2017. Kyselyn muita tuloksia julkistetaan kesän ja syksyn aikana.
Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.