Kuntaliiton erityisasiantuntija Sini Sallinen Aamulehdessä 27.2.2017:

Valtuutetun on pudottauduttava ruohonjuuritasolle

vaalit

Kunnan roolin muuttuessa myös luottamushenkilöjen työt muuttuvat. He suunnittelevat kuntalaisten, yritysten, järjestöjen, yhdistysten ja harrastuskerhojen kanssa yhteistoimintaa.

​Uusia ehdokkaita yritetään paraikaa motivoida huhtikuun kuntavaaleihin. Valtuutetun työn kerrotaan olevan tärkeiden päätösten tekemistä valtuuston kokouksissa. 

Suomessa on kuntia, joissa valtuusto kokoontuu vain pari kertaa vuodessa. Tämä aiheuttaa kovasti ihmetystä. Mutta olisiko sittenkin niin, että kokousten vähäisyys antaa tilaa muulle hyödylliselle työlle?

Kuntalaiset haluavat yhä enemmän vaikuttaa arkeensa nopeasti käynnistyvien julkisten kampanjoiden, sosiaalisen median, pop up -tapahtumien ja harrastusten kautta.  

Suuri merkitys on sillä, miten kunta on mukana esimerkiksi Ravintolapäivässä. Kunta voi tarjota kuntalaisten pop up-ravintoloille tiloja puistoissa, museoissa, ja muissa kunnan omistamissa kiinteistöissä. Tulevaisuuden kunta luo edellytyksiä kuntalaisten ja alueen toimijoiden väliselle yhteistoiminnalle.

Kunnan roolin muuttuessa luottamushenkilötyökin muuttuu. Valtuutettu ei ole enää vain päätöksentekijä, joka testaa istumalihaksiaan kokouksissa. 

Tulevaisuuden valtuutetut päätösten ohella myös suunnittelevat ja toteuttavat kuntalaisten, yritysten, järjestöjen, yhdistysten ja harrastuskerhojen kanssa yhteistoimintaa. Päätöksiä tehdään jatkossa sähköisesti, jolloin valtuutetut voivat keskittyä aitoon vuorovaikutukseen kuntalaisten ja muiden toimijoiden kanssa. 

Esimerkiksi Rovaniemellä valtuutetut ovat tehneet vapaaehtoistyötä järjestöjen järjestämissä joulupuurotapahtumassa ja lasten discossa. Tampereella valtuutetut ovat osallistuneet liikuntatapahtumiin ja kaupunginosayhdistysten tapahtumiin.

Valtuutetut itse voivat purkaa norsunluutorneja jo tänään. Ei ole varaa jäädä ulkopuolelle kuntalaisten oikeasta arjesta ja yhteistyöstä. Kunta kriisiytyy, ellei uusia osallistumisen keinoja hyväksytä osaksi kuntademokratiaa.

Kuntaorganisaatioiden uudistaminen ja erityisesti lautakuntien määrän vähentäminen on alkanut monin paikoin. Taustalla on sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen maakuntiin vuonna 2019. 

Paikka paikoin tämä on herättänyt närkästystä, että kuntademokratia vähenee. Näin ajatteleville kuntademokratia tarkoittaa vain edustuksellista demokratiaa: valitut luottamushenkilöt vaikuttavat vain kokouksissa. Kovin byrokraattinen käsitys kunnasta.

Kunta on kuntalaisten ja muiden sidosryhmien yhteistyön kanava. Tämä tarkoittaa yhteistä ideointia, suunnittelua, tekemistä ja palvelujen tuottamista. Valtuutetut omalta osaltaan tuovat toimijoita yhteen ja edistävät niiden yhteistä toimintaa.

Kuntastrategioita myös uudistetaan paraikaa pitkin maata. 

Hyvin monissa kuntastrategioissa ovat samat teemat ja toimet toistuneet jo kymmenen vuotta. Kunta tuottaa laadukkaat palvelut, edistää hyvinvointia ja elinvoimaa sekä työllisyyttä. Tärkeitä teemoja edelleen. 

Kuntastrategioiden toimet ovat harmillisen samankaltaisia kunnasta toiseen. Ei näy selvästi, miten kunnassa jo olevia mahdollisuuksia aiotaan hyödyntää. Ei myöskään näy, mihin erityiseen kunnan menestyminen ja erottuminen jatkossa perustuu. 

Hyvänä poikkeuksena on Mänttä-Vilppula, joka erikoistuu taiteeseen. Kaupunki on syntynyt metsäteollisuuden ympärille, ja sen taidetapahtumissa käy vuosittain 100 000 matkailijaa. Strategian mukaan Mänttä-Vilppula on vuonna 2026 Suomen vetovoimaisin ja tunnetuin Taidekaupunki.

Toisena esimerkkinä Vaasa, jonka visiona on Pohjolan energiapääkaupunki. Tämän toteuttamiseksi Vaasa on käynnistänyt hankkeen Teslan akkutehtaan saamiseksi alueelleen. Hanke, joka vaikuttaisi useammallekin seudulle.

Yhdessä tekeminen kuntalaisten ja muiden alueen toimijoiden kesken ei myöskään vielä näy strategioissa. Strategia on edelleen vain kuntaorganisaation toimintaa ohjaava hallinnollinen asiakirja. Erotetaan toisistaan kuntaorganisaation tekeminen sekä kuntalaisten ja muiden toimijoiden tekeminen.

Hyvästä hallinnosta meidät tunnetaan kansainvälisesti. Tästä voimme olla ylpeitä. Olemmehan näitä hallinnon prosesseja, päätöksentekomenettelyjä ja normeja kehitelleet ansiokkaasti vuosikymmenet. 

Kuntaliiton verkkoaivoriihen vastanneet kuntalaiset vuonna 2016 toivovat kunnilta inhimillisyyttä, lämpöä ja aitoa välittämistä. Olisiko paikallaan rakentaa tulevaisuuden kuntaa siten, ettei siitä tule kliininen ja kylmä? Entä oletko sinä valtuutettuna kuntalaisten keskellä, ja arvostatko kuntalaisten ideoita ja tekemisiä?

tags