Vuoden selväsanainen palkittiin Kuntatalolla

Selkokieli ja saavutettavuus osana strategiaa, ymmärrettävyys kaiken palvelun lähtökohtana. Malliksi muille julkishallinnon toimijoille käy Suomen ev.lut kirkon toiminta, josta sille myönnettiin Vuoden selväsanaisen palkinto demokratiapäivän tilaisuudessa Kuntatalolla.

Vuoden selväsanainen on tunnustuspalkinto, jonka Selkokielen neuvottelukunta myöntää joka toinen vuosi. Kaksi vuotta sitten palkinnon sai Satakunnan sairaanhoitopiiri.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tuottanut selkokielistä aineistoa pitkään ja edistänyt palvelujensa saavutettavuutta. Kirkon selkotoiminta perustuu saavutettavuusohjelmaan, joka valmistui vuonna 2012.
Kirkon selkosivut (selkosuomeksi selko.evl.fi ja selkoruotsiksi lattlast.evl.fi) ovat laaja, hyvin toteutettu kokonaisuus selkokieltä tarvitseville ihmisille. Uusin aineisto on selkokuvat, jotka valmistuivat 2016 ja 2017.
Kirkkohallitus on julkaissut myös selkokielistä kirjallisuutta. Kirkossa on järjestetty kauan selkokielisiä jumalanpalveluksia, ja kirkollisista toimituksista on laadittu selkomukautukset suomeksi ja ruotsiksi.

Vuoden selväsanainen -palkinto myönnetään taholle, joka on edistänyt julkaisuillaan, ohjelmillaan tai muulla toiminnallaan selkokielistä tai helposti ymmärrettävää tiedotusta tai kulttuuria ja näin parantanut erityisryhmien mahdollisuutta osallistua täysvaltaisesti yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan. Selkokielen neuvottelukunta myöntää palkinnon joka toinen vuosi selkokielen edistäjille ja Kotimaisten kielten keskus joka toinen vuosi hyvän virkakielen edistäjille.

Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus, jonka tavoitteena on edistää selkokielistä tiedotusta, tiedonvälitystä ja kulttuuria Suomessa. Selkokeskus on osa Kehitysvammaliittoa.

Selkokeskuksen neuvottelukunta ohjaa selkokieleen liittyvää toimintaa. Neuvottelukuntaan on nimennyt edustajansa 45 eri tahoa. 

Selkokieli on yleiskieltä helpompaa ja ymmärrettävämpää kieltä viestintään, joka suunnataan erityisryhmille, esimerkiksi eri vammaisryhmille, maahanmuuttajille tai iäkkäille henkilöille. Selkokeskuksen arvion mukaan selkokielestä hyötyy noin puoli miljoonaa suomalaista.

Selkokielen periaatteita voi käyttää hyväksi myös viestinnässä, jolla tavoitellaan suurta yleisöä.

Lisätietoja:
kehittämispäällikkö, päätoimittaja Leealaura Leskelä, Selkokeskus