EU-verkkotunnuksen hakuohjeet kunnille

Taustaa 

EU:ssa otetaan loppuvuodesta 2005 käyttöön uusi ensimmäisen asteen verkkotunnus, joka on kaikkien Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion alueella asuvien yksityishenkilöiden tai alueelle sijoittautuneiden oikeushenkilöiden käytettävissä.

Aluetunnuksen on tarkoitus edistää sähköistä kaupankäyntiä ja sähköistä asiointia Euroopan unionin alueella. Omalla verkkotunnuksella pyritään tarjoamaan jäsenvaltioiden kansalaisille ja yrityksille turvallinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto nykyisten verkkotunnusten (esimerkiksi .com, .net ja .int) rinnalle.

Keskeisimmät rekisteröintiperiaatteet

Verkkotunnusta voidaan hakea sähköisesti ja se myönnetään www-palvelun avulla. Verkkotunnuksella voi olla vain yksi haltija, mutta verkkotunnus voidaan tarvittaessa siirtää haltijalta toiselle.

Suoja-aika julkisoikeudellisille yhteisöille ja tavaramerkin haltijoille

Eurooppalaista aluetunnusta koskevan asetuksen mukaan julkisoikeudellisten yhteisöjen nimet pyritään suojaamaan siten, että ne olisivat ensisijaisesti näiden varattavissa. Julkisoikeudellisille yhteisöille on varattu erityinen suoja-aika, jonka kuluessa ne voivat hakea omaa virallista nimeään, sen lyhennettä tai yhteisön maantieteellistä sijaintipaikkaa vastaavaa verkkotunnusta. Aluetunnus avataan muille hakijoille vasta suoja-ajan jälkeen. Suoja-aika alkaa 7.12.2005 ja se kestää neljä kuukautta.

Julkisoikeudellisten yhteisöjen kanssa samalla viivalla ovat rekisteröityjen tavaramerkkien haltijat, jotka myös saavat hakea tavaramerkkiään vastaavaa verkkotunnusta ennen muita hakijoita. Samaa verkkotunnusta tavoittelevan julkisoikeudellisen yhteisön ja tavaramerkin haltijan keskinäinen oikeus verkkotunnukseen ratkaistaan sen perusteella, kumman hakemus on saapunut ensin perille.

Mikä on julkisoikeudellinen yhteisö?

Se, millaista yhteisöä on pidettävä julkisoikeudellisena yhteisönä, ratkaistaan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti. Komission asetuksen (EY) N:o 874/2004  10.1 artiklan kolmannessa alakohdassa on listattu eräitä esimerkkejä1  julkisoikeudellisena yhteisönä pidettävistä organisaatioista, mutta artiklan lista ei ole tyhjentävä.

Suomessa julkisoikeudellisen yhteisön käsitettä ei nimenomaisesti määritellä lainsäädännössä, mutta sen sisältö on vakiintunut yleisenä hallinto-oikeudellisena käsitteenä. Julkisoikeudellisella yhteisöllä tarkoitetaan Suomessa valtiota, kuntaa tai seurakuntaa sekä niiden viranomaisia ja toimielimiä. Näiden ohella käsitteeseen katsotaan rinnastuvan myös valtion liikelaitokset, itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset sekä julkisoikeudelliset yhdistykset.

Julkisoikeudelliselle yhteisölle voidaan myöntää sellainen verkkotunnus, joka vastaa mahdollisimman tarkasti sen virallista nimeä2  tai siitä yleisesti käytettävää lyhennettä3  taikka yhteisön maantieteellistä toimialuetta4.

Miten verkkotunnushakemus suoja-aikana tehdään?

Ohjeet verkkotunnuksen hakemisesta suoja-aikana sekä suomenkielisiä hakemuksia vastaanottavista rekisterinpitäjistä on saatavilla www-osoitteesta: www.kunnat.net/tietoyhteiskunta. (Ajankohtaista kohdassa otsikolla .eu-verkkotunnuksen hakuohjeet kunnille).

1 Kansainväliset organisaatiot, Euroopan unionin instituutiot ja elimet, valtion viranomaiset, paikalliset viranomaiset ja muut julkisoikeudelliset yhteisöt.
 2 Esimerkiksi Tampereen kaupunki.
 3 Esimerkiksi Tre.
 4 Esimerkiksi Tampere.

Lisätietoja:
Simo Tanner, puh. 050-583 9640, simo.tanner@kuntaliitto.fi

SUOMEN KUNTALIITTO

Heikki Lunnas   
tietoyhteiskunta-asiain päällikkö

Simo Tanner
erityisasiantuntija