Yleiskirje 30/80/2009, Tuula Taskula/aha, 22.12.2009

Vammaisetuudet pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoidettaville henkilöille ja muutokset pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävään maksuun

Eläkettä saavan hoitotukea aletaan maksaa myös silloin, kun julkinen laitoshoito on kestänyt yli kolme kuukautta. Muutos koskee myös alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä ruokavaliokorvausta.

​Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu nousee enintään 85 prosenttiin hoidettavan nettotuloista. Jos puolisoista suurempituloinen on laitoshoidossa, hoitomaksu on 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Nettotuloissa otetaan huomioon myös vammaisetuudet. Hoidettavan henkilökohtaiseen käyttöön jäävä vähimmäiskäyttövara nousee 97 euroon kuukaudessa. 

Nämä muutokset tulevat voimaan 1.1.2010.

Ylimääräistä rintamalisää saavien rintamaveteraanien korotettuun ja ylimpään hoitotukeen aletaan maksaa 50 euron suuruista veteraanilisää 1.9.2010 alkaen. Veteraanilisä otetaan huomioon pitkäaikaisen laitoshoidon maksun perusteena.

Lisätiedot:
Tuula Taskula, puh. 09 771 2645, 0500 606 872
Sami Uotinen, puh. 09 771 2623, 050 341 3349
Jaana Viemerö, puh. 09 771 2303, 050 511 1090
Eevaliisa Virnes, puh. 09 771 2364, 050 357 3478

Asiakirjalähteet
HE 192/2009 VP Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vammaisetuuksista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 b §:n muuttamisesta, StVM 43/2009 vp, EV 202/2009 vp
Laki vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta (1050/2009)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (1051/2009)
Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 33 §:n muuttamisesta (1099/2009) 

Vammaisetuudet eivät enää poistu pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirryttäessä

Vammaisetuuksista annettua lakia (570/2007) on muutettu 1.1.2010 voimaantullen siten, että eläkettä saavan hoitotukea maksetaan myös silloin, kun laitoshoito kestää yli kolme kuukautta. Muutos koskee myös alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä ruokavaliokorvausta. 

Laitoshoidon vuoksi keskeytettyä vammaisetuutta aletaan maksaa uudelleen lain voimaan tullessa ilman eri hakemusta. Maksettavan etuuden suuruus määräytyy keskeytetyn vammaisetuuden tukitason perusteella etuuden seuraavaan tarkistukseen tai lakkaamiseen saakka. Jos henkilö ei ole ennen laitoshoitoon joutumista saanut vammaisetuutta tai hänen oikeutensa etuuteen on sitä ennen lakannut, hänen tulee hakea etuutta normaaliin tapaan Kansaneläkelaitokselta.

Laissa vammaisetuuksista on tarkemmat säännökset muun muassa vammaisetuuksien hakemisesta. Säännökset tulevat sovellettaviksi sellaisten pitkäaikaishoidettavien kohdalla, joilla ei laitokseen joutuessaan ollut kyseistä etuutta. 

Laitoksessa hoidettavan oikeus vammaisetuuteen määräytyy sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvan avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeesta taikka haitan perusteella. Pitkäaikaisen laitoshoidon maksua ei oteta huomioon hoidossa olevan hoitomaksusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn perusteista (1507/2007) säädetään tarkemmin, milloin laitoshoito on katsottava olevan julkista ja jatkuvaa. 

Jos pitkäaikaisesti laitoksessa hoidettava henkilö sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia ei itse pysty hakemaan vammaisetuutta tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi Kansaneläkelaitoksen hyväksymä henkilön lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii hänestä, käyttää hänen puolestaan puhevaltaa vammaisetuutta koskevassa asiassa.

Alle 16-vuotiaan vammaistukea voi hakea lapsen edunvalvoja, huoltaja, kunnan sosiaalihuoltolaissa tarkoitettu toimielin tai henkilö, jonka hoitoon lapsi on lastensuojelulain nojalla sijoitettu.

 

Tuensaajan olosuhteiden muutos oikeuttaa myönnetyn hoitotuen ja vammaistuen tarkistamiseen vammaisetuuksista annetun lain 32 §:n mukaisten edellytysten täyttyessä. Siten porrastettu etuus, jonka maksaminen on aikaisemmin keskeytetty laitoshoidon vuoksi ja jatkuu nyt ilman eri hakemusta, voi vaatia tarkistamista, mikäli hoidettavan olosuhteissa on tapahtunut muutos.

 

Vammaisetuuksista annetusta laista on muutoksen johdosta kumottu säännökset, jotka velvoittavat hoidettavaa, hoitolaitosta ja kuntaa ilmoittamaan Kelalle henkilön joutumisesta laitoshoitoon tai laitoshoidon päättymisestä. Tämä ei kuitenkaan poista laitoksen ilmoitusvelvollisuutta, koska muun muassa sairausvakuutuslaki ja laki eläkkeensaajan asumistuesta edellyttävät laitoksen ilmoittavan Kansaneläkelaitokselle henkilön joutumisesta laitoshoitoon ja hoidon päättymisestä.

 

Vammaistuet ja hoitotuki on porrastettu henkilön tuen tarpeen mukaan kolmeen tasoon, perustukeen, korotettuun tukeen ja ylimpään tukeen. Vuonna 2009 vammaistuen määrä on perustuessa 85,59, korotetussa tuessa 199,71 ja ylimmässä tuessa 387,26 euroa kuukaudessa. Hoitotuen vastaavat määrät ovat 57,32,  142,70 ja 301,75 euroa kuukaudessa.  Ruokavaliokorvaus maksetaan 21 euron suuruisena kaikille tukeen oikeutetuille. Vammaisetuudet eivät ole veronalaista tuloa.

 

Muutos koskee julkista laitoshoitoa, johon luetaan hoito valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämässä laitoksessa. Laitoshoito on julkista myös silloin kun kunta hankkii tarvittavan hoidon ostopalvelusopimuksella tai maksaa jatkuvasti vähintään puolet yksityisessä hoidossa olevan hoitomaksusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn perusteista (1507/2007) säädetään tarkemmin, milloin laitoshoito on katsottava olevan julkista ja jatkuvaa.

Kansaneläkelaitos vastaa toimeenpanosta

Vammaisetuuksien toimeenpanosta kuten hakemisesta, takautuvasta hakuajasta, hakijalle annettavasta päätöksestä sekä tukien tarkistamisesta on säädetty vammaisetuuksista annetun lain 3. luvussa. Tarkempia tietoja toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä saa Kansaneläkelaitokselta, joka vastaa lain toimeenpanosta.

 

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteet ja huomioon otettavat tulot 1.1.2010 lukien

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992) 7 c ja 10 b §:ää on muutettu 1.1.2010 voimaantullen.

Muutetun 10 b §:n 4 momentin 1 kohdan mukaan myös vammaisetuuksista annetun lain mukaiset vammaisetuudet (eläkettä saavan hoitotuki, alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja ruokavaliokorvaus) otetaan huomioon pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisen perusteena olevana tulona.

 

Muutetun 7 c §:n 1 ja 2 momentin mukaan pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan nettotuloista. Jos puolisoista suurempituloinen on laitoshoidossa, maksu on 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Myös kotona olevan puolison vammaisetuudet otetaan tulona huomioon asiakasmaksulain nojalla.

 

Voimaantulosäännöksen mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 97 euroa kuukaudessa.

 

Jos hoitomaksupäätöstä tehtäessä tiedossa ei ole Kelan päätös maksettavien vammaisetuuksien määrästä, päätös tulisi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan olla tältä osin ehdollinen. Vammaisetuuksien osalta maksupäätös ja sen toimeenpano pitäisi tällöin sitoa Kelan päätökseen ja maksatukseen.

 

Silloin, kun Kela maksaa vammaisetuuksia myös hakemusta edeltäviltä kuukausilta, tulisi menetellä sosiaali- ja terveysministeriön suosittelemalla tavalla näiden vammaisetuuksien huomion ottamisesta niin, että etuudet lasketaan tuloksi Kelan päätöstä seuraavien kuukausien hoitomaksuissa ja asiakkaan käyttövaroissa yhtä monelta kuukaudelta.

 

Muuttuneita maksuperusteita sovelletaan myös sosiaalihuoltolain 25 §:n tarkoittamaan perhehoitoon, lukuun ottamatta lastensuojelulain perusteella järjestettyä perhehoitoa.  Lastensuojelulain perusteella järjestetyn perhehoidon kustannusten korvaamisesta on säädetty erikseen asiakasmaksulain 7 §:ssä.

Tulojen, korvausten tai saamisten perimisestä kunnalle säädetään asiakasmaksulain 14 §:ssä. Jos kunta perii laitoshoidon tai perhehoidon maksun korvaamiseksi henkilölle tulevat tulot, korvaukset ja saamiset, tulee henkilön käyttöön jättää vähintään 15 prosenttia nettotuloista. Myös tämä muutos, joka perustuu 16.12.2010 annettuun valtioneuvoston asetukseen, tulee voimaan 1.1.2010. Tässäkin tilanteessa käyttövaroiksi on kuitenkin jätettävä vähintään 97 euroa kuukaudessa.

Tiedonsaanti Kansaneläkelaitokselta

Lakiin vammaisetuuksista ei ole tässä yhteydessä lisätty Kelan ilmoitusvelvollisuutta kunnan tai kuntayhtymän järjestämässä laitoshoidossa hoidettavista niistä henkilöistä, joilla laitoshoitoon tullessaan on ollut oikeus vammaistukiin ja joilla tuki jatkuu ilman eri hakemusta entisin perustein lain voimaantullessa.

Kansaneläkelaitos antaa päätöksen etuuksista hoidettavalle. Pitkäaikaisen laitoshoidon kuukausimaksun perusteena olevista tuloista selvityksen antaa hoidettava tai hänen edustajansa. Jos hoidettavalta tai hänen edustajaltaan ei saada maksupäätöksen tekemistä varten selvitystä vammaisetuuksista kunta tai kuntayhtymä saa etuuksia koskevan tiedon Kansaneläkelaitokselta.

Voimassa olevassa asiakasmaksulain (734/92) 14 a §:ssä on säädetty sosiaali- ja terveysviranomaisten tiedonsaantioikeudesta muun muassa Kansaneläkelaitokselta ja terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittavalta yhteisöltä tai muulta toimintayksiköltä.

Jos maksun määräävä kunta tai kuntayhtymä ei ole saanut asiakkaalta tai hänen lailliselta edustajaltaan riittäviä ja luotettavia tietoja maksun määräämistä varten, sosiaali- ja terveysviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta asiakkaan taloudellista asemaa koskevat asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Sama oikeus on sellaisen henkilön taloudellista asemaa koskeviin tietoihin ja selvityksiin, joka on elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön kanssa, jos laitoshoidosta perittävä maksu määrätään tai on määrätty puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 21 §:n mukaan sosiaalihuollon viranomainen voi hankkia asiakkaan suostumuksesta riippumatta sosiaalipalvelujen maksujen määrittelyä varten tiedot Kansaneläkelaitokselta teknisen käyttöliittymän avulla. Sosiaalihuollon viranomaisen tulee etukäteen ilmoittaa asiakkaalle tästä mahdollisuudesta. Vastaavaa oikeutta hyödyntää teknistä käyttöliittymää ei ole terveydenhuollon viranomaisella.

Veteraanilisä

Veteraanilisää ryhdytään maksamaan 1.9.2010 lukien henkilölle, jolle maksetaan korotettua tai ylintä hoitotukea ja myös rintamasotilaseläkelain mukaista ylimääräistä rintamalisää. Veteraanilisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille. Veteraanilisän suuruus on vuoden 2010 kansaneläkeindeksin tasossa 50 euroa kuukaudessa. Veteraanilisä otetaan ylimääräisen rintamalisän tapaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon maksukyvyn mukaista maksua määrättäessä 1.9.2010 lukien.

Veteraanilisä maksetaan ilman eri hakemusta, koska Kansaneläkelaitoksella on tiedossa edellytykset lisän maksamiselle.

Maksutulolisäys on vähennetty peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta

Kuntien valtionosuudesta vuodelle 2010 on vähennetty vammaisetuuksien rahoitukseen Kelan maksatusta varten vaadittava 62,2 miljoonan euron määrä. Pitkäaikaisen laitoshoidon maksutulojen on arvioitu perusteiden muutosten johdosta kasvavan 62,6 miljoonaa euroa. Tulolisäys perustuu laitoshoitorajoituksen poistamiseen vammaisetuuksista ja vammaisetuuksien huomioimiseen tulona asiakasmaksua määrättäessä sekä asiakasmaksun enimmäismäärän tuloprosentin korottamiseen. Lain esitöiden mukaan kuntien ja valtion välinen rahoitusasema ei muutu.

Päätökset pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista

Muutosten täytäntöönpano kunnissa ja kuntayhtymissä edellyttää uusia maksupäätöksiä, joiden valmisteluun on syytä ryhtyä viipymättä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
varatoimitusjohtaja

Jussi Merikallio
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

 

Lisää aiheesta

tags