Yleiskirje 11/80/2001, Outi Raitoaho, 30.3.2001

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Tasavallan presidentti vahvisti 2.3.2001 lain kuntouttavasta työtoiminnasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, lait 189-196/2001. Lait tulevat voimaan syyskuun alusta 2001. 

​Kuntouttava työtoiminta on säädetty osaksi sosiaalipalveluja.

Kuntouttavan työtoiminnan ensisijainen tavoite on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja ehkäisy. Kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään myös parantamaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön elämänhallinnan palauttamista tai parantamista sekä heidän työnhakuvalmiuksiensa palauttamista.

Lait kohdistuvat ensisijaisesti alle 25-vuotiaisiin, mutta myös 25 vuotta täyttäneet ovat velvoitettuja osallistumaan aktivointisuunnitelman laatimiseen.

Eduskunta on vastauksessaan EV 177/2000 vp hyväksynyt lausuman, jossa se on tähdentänyt, että kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu toissijaiseksi toimenpiteeksi. Kaikissa niissä tapauksissa, joissa työvoimapoliittisten toimenpiteiden käyttö on mahdollista, ne ovat ensisijaisia. Kuntouttava työtoiminta ei toissijaisena voi korvata työhakusuunnitelman mukaisia ensisijaisia toimenpiteitä. Samalla Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa ensisijaisten toimenpiteiden ja ko. lain mukaisten resurssien riittävyyttä sekä kuntien kustannusten kehitystä.

Laki ja lain säätämiseen liittyvät asiakirjat ovat saatavissa Eduskunnan internet-sivulta, osoitteesta: www.eduskunta.fi Lakien käsittelyyn liittyvät asiakirjat ovat: HE 184/2000 vp, HaVL 27/2000 vp, PeVL 44/2000 vp, StVM 38/2000 vp ja EV 177/2000 vp.

Lisätietoja:
Sirkka-Liisa Karhunen, puh. (09) 771 2346
Mirja Salonen, puh. (09) 771 2622
Outi Raitoaho, puh. (09) 771 2472

 

 

Uudistuksen tavoitteet

Lain tavoitteena on edistää työllistyvyyttä ja työvoiman käyttöä. Kuntouttava työtoiminta on toissijainen muihin työllistämistoimiin nähden. Lain 1 §:n mukaan tarkoituksena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.

Uudistuksen uudet toimintamuodot ovat aktivointisuunnitelma ja kuntouttava työtoiminta. Tarkoituksena on parantaa aktivointisuunnitelmalla henkilön työllistymisedellytyksiä sekä elämänhallintaa. Lain päätavoite onkin siten työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden vähentäminen.

Kuntouttavan työtoiminnan aikanakin asianomainen säilyy työhallinnon asiakkaana. Kuntouttava työtoiminta on toimenpiteenä toissijainen muihin työllistämistoimiin nähden.

Asiakkaan oikeuksien etusijajärjestys on seuraava:

  1. oikeus työhön,

  2. oikeus työhallinnon muuhun toimenpiteeseen ja sen jälkeen työhön,

  3. oikeus viimesijaisena toimenpiteenä aktivointisuunnitelmaan sisältyvään kuntouttavaan työtoimintaan.

Soveltamisala

Soveltamisalasta säädetään lain 3 §:ssä. Laki koskee alle 25-vuotiaita ja myös yli 25-vuotiaita työmarkkinatukeen oikeutettuja tai toimeentulotukea saavia.

Alle 25-vuotiaalle on laadittava aktivointisuunnitelma silloin,

  • kun hänelle on tehty työnhakusuunnitelma ja hän on saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea 180 päivän ajalta viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana; tai

  • kun hänelle on tehty työnhakusuunnitelma ja hän saa täyden työttömyysrahakauden (500 päivää) jälkeen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea; tai

  • kun hänelle on tehty työnhakuhaastattelu ja hänen pääasiallinen toimeentulonsa on viimeisen neljän kuukauden ajan perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.

25 vuotta täyttäneelle aktivointisuunnitelma on laadittava, kun henkilölle on tehty työnhakusuunnitelma ja

  • hän on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivän ajan; tai

  • hän on täyden työttömyysrahakauden (500 päivää tai oikeus lisäpäiviin on päättynyt) saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivän ajalta; tai

  • hänen pääasiallinen toimeentulonsa on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.

Lakia ei kuitenkaan sovelleta kotoutumissuunnitelmaan oikeutettuun henkilöön (L maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan vastaanotosta). Määräaikoja laskettaessa otetaan kuinkin huomioon työttömyyden perusteella kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki ja toimeentulotuki.

Määritelmät

Lain 2 §:ssä on määritelty aktivointisuunnitelma, kuntouttava työtoiminta, toimeentulotuki, työmarkkinatuki, työmarkkinatukeen oikeutettu henkilö, ylläpitokorvaus, toimintaraha, matkakorvaus, valtion korvaus, työllistämistä edistävät toimenpiteet sekä kunta.

Aktivointisuunnitelma

Aktivointisuunnitelma laaditaan aina asiakkaan, työvoimatoimiston ja kunnan yhteistyönä. Aloitteentekijöinä ovat työvoimatoimisto ja kunta; työvoimatoimisto niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalla täyttyvät työhallinnon puolelta tulevat ehdot ja kunta niiden osalta, joiden kohdalla täyttyvät toimeentulotuen ehdot.

Jos työvoimatoimisto arvioi, ettei henkilölle voida viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarjota työtä tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta.

Jos kunta arvioi, ettei henkilö työ- tai toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi välittömästi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, suunnitelman tulee sisältää erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka parantavat hänen mahdollisuuksiaan myöhemmin osallistua kuntouttavaan työtoimintaan.

Aktivointisuunnitelman osapuolia ovat työvoimatoimisto, kunta ja asiakas. Kunnan on itse oltava osallinen sopimuksen teossa; kunta ei voi ostaa sopimuksen tekoa kunnan ulkopuoliselta taholta. Asiakkaalla on mahdollisuus käyttää apunaan tukihenkilöä aktivointisuunnitelman laadinnassa ja uudistamisessa. Asiakkaan suostumuksella aktivointisuunnitelmaa laadittaessa voidaan tarvittaessa kuulla kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetun lain mukaista kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmää.

Aktivointisuunnitelman sisällöstä säädetään lain 8 §:ssä. Siihen merkitään: henkilön koulutusta ja työuraa koskevat tiedot; arvio aikaisempien työllistymistä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuudesta; arvio aikaisempien työhakusuunnitelmien ja kunnan tekemien henkilöä koskevien suunnitelmien toteuttamisesta; sekä toimenpiteet, jotka voivat olla työtarjouksia, työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja.

Kuntouttava työtoiminta on aina viimesijaista toimintaa, toisin sanoen on todettu, ettei henkilölle ole voitu tarjota työvoimatoimiston ensisijaisia toimenpiteitä.

Kieltäytyminen aktivointisuunnitelman laatimisesta

Sekä alle että yli 25-vuotias 3 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä henkilö on velvollinen osallistumaan aktivointisuunnitelman laatimiseen yhdessä työvoimatoimiston ja kunnan kanssa.

Jos työmarkkinatukeen oikeutettu henkilö kieltäytyy osallistumasta suunnitelman laatimiseen, hän menettää oikeutensa työmarkkinatukeen kahden kuukauden ajalta kieltäytymisestä lukien.

Toimeentulotukea saavan, suunnitelman laatimisesta kieltäytyvän henkilön toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata enintään 20 prosenttia toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.

Oikeus salassa pidettäviin tietoihin ja aktivointisuunnitelman tallentaminen

Aktivointisuunnitelmaan osallistuvilla ja suunnitelmaa laadittaessa terveydenhuollon palvelujen tarpeellisuutta arvioivalla terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin asiantuntijalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen vain aktivointisuunnitelman laatimiseksi henkilöä koskevat välttämättömät tiedot. Kysymyksessä ovat siis vain aktivointisuunnitelman laatimiseen tarvittavat välttämättömät tiedot, mutta ei esimerkiksi sellaiset asiakkaan tiedot, jotka sinänsä voisivat olla hyödyllisiä tai tarpeellisia, mutta eivät välttämättömiä.

Aktivointisuunnitelma talletetaan kunnan sosiaalihuollon henkilörekisteriin ja työvoimapalvelujen henkilörekisteriin.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen

Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan joko itse tai tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion virasto tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Sen sijaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä.

Järjestämistavasta riippumatta kunta vastaa siitä, että toiminta on lain ja aktivointisuunnitelman mukaista.

Mitä kuntouttava työtoiminta on?

Kuntouttava työtoiminta on osa sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja. Se ei ole virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Se ei myöskään saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Se ei saa aiheuttaa toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksien huonontumista. Kunta vastaa siitä, ettei kuntouttavaa työtoimintaa suoriteta työsuhteessa muuhunkaan toiminnan toteuttajaan.

Kuntouttava työtoiminta ei ole myöskään suojatyötä. Suojatyötä tehdään joko työsuhteessa tai huoltosuhteessa: niistä ei kuntouttavassa työtoiminnassa ole kysymys. Kuten sanottu kuntouttava työtoiminta on osa sosiaalipalveluja.

Lain mukaan kuntouttava työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa, eikä se saa vakavasti loukata henkilön uskonnollista tai muuta eettistä vakaumusta.

Tähän mennessä ESR-rahoituksella suoritetut projektit ovat työllistäneet pitkäaikaistyöttömiä. Ne eroavat kuitenkin kuntouttavasta työtoiminnasta siinä, että projekteissa tehdyt työt on tehty työsuhteessa. Esimerkkinä työsuhteen ulkopuolella suoritetusta toiminnasta ovat nuorten työpajakokeiluista saadut kokemukset, jota voitaneen toteuttaa myös kuntouttavana työtoimintana.

Kuntouttavan työtoiminnan kesto

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden mittaiseksi jaksoksi kerrallaan. Jakson aikana toimintaa järjestetään vähintään yhden ja enintään viiden päivän aikana kalenteriviikossa. Yhden päivän aikana toteutettavan toiminnan tulee kestää vähintään neljä tuntia.

Jakson päättyessä aktivointisuunnitelma uudistetaan arvion jälkeen, jos tarvetta siihen vielä on.

Kuntouttavasta työtoiminnasta maksettavat korvaukset

Kunta korvaa matkakorvaukset sekä työvoimatoimiston että sosiaalitoimiston kuntouttavaan työtoimintaan aktivointisuunnitelmassa osoittamalle henkilölle toimeentulotukena matkakorvausta koskevan halvimman matkustustavan mukaisesti (toimeentulotukiL 10 a § 2 mom.).

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle maksetaan myös tältä ajalta hänelle kuuluva työmarkkinatuki (ilman tarveharkintaa) tai toimeentulotuki.

Toimeentulotukilain 10 a §:n mukaan toimeentulotuen saajalle suoritetaan lisäksi toimintarahana 30 markkaa osallistumispäivää kohti, ei kuitenkaan päällekkäin työmarkkinatuesta annetun lain mukaisen ylläpitokorvauksen kanssa.

Työmarkkinatukea saavalle, kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle suoritetaan lisäksi 30 markkaa ylläpitokorvauksena osallistumispäivää kohti.

Samalla on muutettu lakia kuntoutusrahalaista. Kuntoutuksen ajalta voidaan suorittaa harkinnanvaraista korvausta ylläpito- ja muista kustannuksista. Kuntoutuksen jälkeen voidaan maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Kuntoutusrahalain mukainen ylläpitokorvaus ei ole verotettavaa tuloa.

Kuntouttavan työtoiminnan ehdot

Vaikkei kysymys ole työsuhteesta, sovelletaan kuntouttavaan työtoimintaan työaikalain 6 §:n 1 momentin yleissäännöstä säännöllisestä työajasta ja työturvallisuuslakia. Työterveyshuoltolakia ei sen sijaan sovelleta. Tapaturmavakuutus järjestetään tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Kunta on velvollinen järjestämään em. tapaturmavakuutusturvan. Sen sijaan kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläketurvaa eikä se kerrytä työssäoloehtoa.

Ilmoitus kuntouttavan työtoiminnan alkamisesta

Lain 16 §:ssä säädetään velvollisuudesta ilmoittaa ao. pääluottamusmiehelle aktivointisuunnitelman mukaisen kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta. Pykälän 2 momentissa on säädetty siitä, mitkä tiedot pääluottamusmiehelle saadaan antaa.

Kieltäytyminen ja keskeyttäminen sekä niiden seuraukset

Alle 25-vuotias soveltamisalaan 3 §:n 1 momentin mukaan kuuluva henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttää tai omasta syystään joutuu keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan, menettää oikeutensa työmarkkinatukeen kahden kuukauden ajalta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä lukien.

Vastaavasti alle 25-vuotiaan toimeentulotukiasiakkaan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia toimeentulotukilain mukaisesti.

Toistuva aktivointisuunnitelmasta tai kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen

Aktivointisuunnitelmasta toistuvasti kieltäytyvä alle ja yli 25-vuotias, ja kuntouttavasta työtoiminnasta toistuvasti kieltäytyvä alle 25-vuotias menettävät oikeutensa työmarkkinatukeen siihen saakka, kunnes he ovat olleet työssä tai työmarkkinatuesta annetussa laissa tarkoitetussa koulutuksessa vähintään kolme kuukautta. Toistuva kieltäytyminen mahdollistaa toimeentulotukiasiakkaan toimeentulotuen perusosan alentamisen yhteensä enintään 40 prosentilla.

Tässä yhteydessä huomautetaan myös toimeentulotukea hakevan 17-64 -vuotiaan henkilön velvollisuudesta ilmoittautua työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon (toimeentulotukiL 2 a §). Pykälässä on lueteltu ne tilanteet, joiden perusteella työnhakijaksi ilmoittautumisesta voi kieltäytyä.

Pätevä syy kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymiseen tai sen keskeyttämiseen

Lain 20 §:ssä on lueteltu esimerkinomaisesti niitä syitä, jotka oikeuttavat ilman sanktiota kieltäytymään kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttämään sen. Säännös ei ole tyhjentävä. Hallituksen esityksen perusteluissa on kuitenkin erikseen todettu, etteivät sellaiset henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvät syyt, kuten lastenhoidon järjestäminen tai kulkuvaikeudet, oikeuta kieltäytymään kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttämään se. Toisaalta perusteluissa todetaan, että korvauksettoman määräajan asettaminen edellyttäisi kuitenkin, että mainittujen esteiden poistamiseksi on varattu henkilölle kohtuullinen aika.

Valtion korvaus

Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työllisyysmäärärahoista 60 markkaa päivää ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen.

Valtion korvauksen myöntämis- ja maksamismenettelystä säädetään asetuksella. Maksamismenettelyssä tullaan soveltamaan samaa käytäntöä kuin kunnille maksettavissa työllistämistuissa tällä hetkellä sovelletaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus

Kunnan tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia. Valtionosuuden perusteena olevissa kustannuksissa otetaan vähennyksenä huomioon 24 §:n perusteella maksettu valtion korvausta vastaava osuus.

Erinäiset säännökset

Erinäisissä säännöksissä säädetään työvoimapoliittisesta lausunnosta, Kansaneläkelaitoksen tietojenantovelvollisuudesta, muutoksenhausta, teknisestä käyttöyhteydestä, tarkemmista säännöksistä, voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä.

Siirtymäsäännökset

Lakia sovelletaan lain voimaantulosta ? 1.9.2001 ? henkilöön, joka lain voimaantulon jälkeen täyttää 3 §:n edellytykset.

Laskettaessa 3 §:ssä tarkoitettuja määräaikoja otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa maksettu työmarkkinatuki ja toimeentulotuki.

Jos henkilö on täyttää 3 §:n edellytykset lain voimaantulon jälkeen, on aktivointisuunnitelma laadittava viipymättä.

Jos henkilö on sen sijaan täyttänyt 3 §: n edellytykset jo ennen lain voimaantulopäivää, on tehtävä aktivointisuunnitelma viimeistään vuoden 2002 loppuun mennessä.

Toimeentulotukiasiakkuuden tulee olla edelleen voimassa silloin, kun aktivointisuunnitelma on laadittava. Mikäli asiakkuus on sitä ennen katkennut, ei kunnalla ole velvollisuutta selvittää toimeentulotukijaksoja jälkikäteen sellaisen asiakkaan kohdalla.

Kansaneläkelaitoksen on vuoden 2001 loppuun mennessä toimitettava työvoimaviranomaisille tiedot henkilöistä, jotka ovat ennen lain voimaantuloa täyttäneet 3 §:n mukaiset edellytykset.

Selvitys sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vuoden 2002 loppuun mennessä

Eduskunta on vastauksessaan EV 177/2000 vp hyväksynyt myös toisen lausuman, jonka mukaan Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuksia lain soveltamispiiriin kuuluvien henkilöiden syrjäytymisen ehkäisemiseen, kuntoutumiseen ja työllistymiseen ja seurannan perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annetaan vuoden 2002 loppuun mennessä selvitys, jossa arvioidaan uudistuksen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi selvityksessä tulee arvioida mm. aktivointisuunnitelmien ja kuntouttavan työtoiminnan määrää ja laatua, asiakkaiden ja kuntouttavaa työtoimintaa järjestäneiden tahojen kokemuksia lain tarkoittamista toimenpiteistä sekä viranomaisyhteistyötä.

Muissa laeissa olevat muutokset, lait 190–196

Lakipakettiin sisältyy sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttaminen, laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta, laki työmarkkinatuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki työvoimapalvelulain muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 4 a §:n muuttamisesta, laki kuntoutusrahalain muuttamisesta sekä laki tuloverolain 92 §:n muuttamisesta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja

Jorma Back
yksikön päällikkö, sosiaali ja terveys

tags