Yleiskirje 6/80/2002, Antero Oksanen, 26.3.2002

Markkinaoikeus muutoksenhakuelimenä kilpailuasioissa

Julkisista hankinnoista annettu laki (1505/1992) eli hankintalaki on ollut voimassa vuodesta 1994. Lakia on sittemmin tarkistettu useammassa eri vaiheessa. Hankintalain muutoksella 1009/2001, joka tuli voimaan 1.12.2001, on täsmennetty lain muutoksenhakusäännösten keskeisiä periaatteita. Uusi markkinaoikeuslaki (1527/2001) on puolestaan aiheuttanut hankintalakiin toisen muutoksen (1330/2001). Jälkimmäiset lait tulivat voimaan 1.3.2002. Muutoksista on kerrottu vuoden 2002 alussa Suomen Kuntaliiton lakiasiat -yksikön kotisivulla, www.kuntaliitto.fi/laki ja Kuntalehdessä 4/2002

​Hankintalain uusien määräysten mukaan hankintayksikkö on velvollinen perustelemaan paitsi hankintapäätöksen myös ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisen sulkemisen tarjouskilpailusta. Hankintapäätökseen tyytymätön asianosainen ja eräät valvontaviranomaiset voivat hakea muutosta päätökseen saattamalla asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Muutoksenhakuosoituksena markkinaoikeuteen tulee antaa erityinen hakemusosoitus. Markkinaoikeus korvaa hankinta-asioissa aikaisemmin muutoksenhakuviranomaisena toimineen kilpailuneuvoston. Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioiden lisäksi mm. kilpailunrajoituslain ja kuluttajalainsäädännön mukaisia valitus- ja hakemusasioita.

Hankintapäätöksiin liittyvä oikeusturvajärjestelmä on selkiintynyt. Muutoksenhakuaika markkinaoikeuteen on 14 päivää päätöksen ja sen perusteiden tiedoksisaannista. Muutoksenhakuaika ei ole enää sidoksissa hankintasopimuksen tekemisajankohtaan. Muutoksenhakuaika markkinaoikeuteen on sama kuin oikaisuvaatimusaika kunnan asianomaiselle toimielimelle.

Markkinaoikeuden yhteystiedot ilmenevät oheisesta muutoksenhakuosoitusmallista.

Lisätiedot:
Antero Oksanen, puh. (09) 771 2454
Heikki Harjula, puh. (09) 771 2070
Anssi Pihkala, puh. (09) 771 2376
Salme Sauvonsaari, puh. (09) 771 2457

Liite
Hankintalain muutoksenhakusäännökset täsmentyneet

Tiedoksi
eri lautakunnat
kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt

 

 

Markkinaoikeus kilpailuneuvoston tilalle

1) Aikaisemmasta käytännöstä

Julkisista hankinnoista annettu laki (1505/1992) eli hankintalaki on ollut voimassa vuodesta 1994. Lakia on sittemmin tarkistettu lailla 1247/1997. Asian käsittelyä kilpailuneuvostossa koskevia säännöksiä on tämän jälkeen tarkistettu kilpailuneuvostosta annetun lain muutoksella (304/1998). Hankintalain muutoksella kilpailuneuvoston toimivaltaa hankinta-asioissa lisättiin ja hallinto-oikeuden toimivaltaa supistettiin. Asioiden käsittelyyn kilpailuneuvostossa ryhdyttiin soveltamaan hallintolainkäyttölakia, jonka seurauksena hankintapäätöksiin edellytettiin jo tällöin liitettäväksi aikaisempaa täydellisempi muutoksenhakuosoitus.

Suomen Kuntaliiton yleiskirjeessä 6/80/19.2.1999 käsiteltiin muuttuneen lainsäädännön keskeisiä periaatteita ja kuvattiin hankintalain muutoksenhakujärjestelmän suhde kuntalain mukaiseen järjestelmään. Esitetyt periaatteet ovat edelleenkin voimassa. Yleiskirjeessä annettiin toimintaohjeet hankintapäätösten tiedoksiannosta ja muutoksenhakuosoituksen antamisesta. Liiton ohjeet vastasivat sitä käytäntöä, jonka kilpailuneuvosto oli omalta osaltaan omaksunut lain tulkinnassa. Korkeimman hallinto-oikeuden kumottua 4.4.2001 kilpailuneuvoston päätöksen, jonka mukaan hankintayksikön tulee antaa asianosaiselle tiedoksi muutoksenhakuosoituksella varustettu perusteltu päätös, kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyi välittömästi toimenpiteisiin hankintalain tarkistamiseksi vastaamaan voimassa ollutta käytäntöä. Käynnistyneen lainsäädäntötyön yhteydessä oli mahdollista tarkistaa myös muita keskeisiä oikeusturvasäännöksiä.

2) Hankintalain muutokset ja markkinaoikeus

Hankintalakia on muutettu kahteen kertaan vuoden 2001 lopulla. Muutoksia on käsitelty Suomen Kuntaliiton lakiasiat yksikön kotisivulla, www.kuntaliitto.fi/laki ja Kuntalehdessä 4/2002.

Lain muutoksella (1009/2001), joka tuli voimaan 1.12.2001, on lainsäädännöllisesti vakiinnutettu päätösten perustelun ja muutoksenhaun osalta se käytäntö, jota kilpailuneuvosto oli omalta osaltaan pitänyt oikeana menettelynä ja jota edellä mainitussa Suomen Kuntaliiton yleiskirjeessä edellytettiin noudatettavaksi. Hankintalain muutos ei varsinaisesti muuta kuntien ja kuntayhtymien päätösten aikaisempaa tiedoksiantokäytäntöä, mikäli hankintayksiköt ovat omalta osaltaan noudattaneet annettua ohjeistusta.

Hankintalain uusin muutos (1530/2001), joka tuli voimaan 1.3.2002, liittyy markkinaoikeuden perustamiseen ja sen aiheuttamaan eri lakien yhdenmukaistamiseen. Kilpailuneuvoston tilalle tuli markkinaoikeus, josta on säädetty asiaa koskevalla erityislailla, markkinaoikeuslailla (1527/2001). Sen mukaan aikaisemmin kilpailuneuvostolle ja markkinatuomioistuimelle kuuluvat asiat käsitellään vastaisuudessa markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus on uusi erityistuomioistuin. Asioiden käsittely markkinaoikeudessa tapahtuu samalla tavoin kuin aikaisemmin kilpailuneuvostossa.

3) Hankintalain muutosten keskeiset periaatteet

Hankintalain 9b §:ssä korostuu välillisesti hankintapäätöksen perustelemisvelvollisuus. Hankintayksikön velvollisuutena on perustella paitsi lopullinen hankintapäätös myös sitä edeltävä mahdollinen ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta. Päätöksen perustelemisvelvollisuus pohjautuu sekä yleisiin hallinto-oikeudellisiin periaatteisiin että hallintomenettelylakiin.

Hankintalain mukaan hankintapäätös voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Laissa ei puhuta valittamisesta eikä valitusosoituksesta. Perinteinen muutoksenhakuosoitus onkin laissa nimetty hakemusosoitukseksi. Tämä on perusteltua siksi, että hankintalaki koskee julkisten viranomaisten ohella mm. julkishallintoon kuuluvia oikeushenkilöitä, joiden päätöksistä ei voida valittaa.

Viranomaisten ja muiden hankintayksiköiden tulee liittää hakemusosoitus niiden toimesta asianosaisille tiedoksi annettaviin hankintapäätöksiin. Kuntien ja kuntayhtymien viranomaisten päätöksiin tulee lisäksi liittää normaaliin tapaan kuntalain mukainen muutoksenhakuosoitus, oikaisuvaatimusosoitus.

Hakemus markkinaoikeuteen on vastaisuudessa tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä (hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista) sekä kirjallisen ohjeen (hakemusosoituksen) asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Aikaisemmin muutoksenhakuaika hankintapäätöksiin määräytyi toisaalta hankintasopimuksen tekemisajankohdan ja toisaalta päätöksen tiedoksiantoajankohdan mukaan. Muutoksenhakuaikaa koskeva säännös on nyt yksinkertaisempi. Muutoksenhakuaika ei ole enää riippuvainen hankintasopimuksen tekemisestä. Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisesti tiedon päätöksestä ja sen perusteluista sekä hakemusosoituksen. Ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua edellä mainittujen asiakirjojen lähettämisestä. Tiedoksisaannin osalta säännös vastaa jo aikaisemmin voimassa ollutta lakia.

Asianosaiselle tehtävä tiedoksianto voi tapahtua tavallisella kirjeellä erityistiedoksiantona, kuten aikaisemminkin. Laki ei kuitenkaan edellytä ns. todisteellista erityistiedoksiantoa, joka tapahtuu päätöksen tiedoksiantona saantitodistuksin, haastetiedoksiannoin tai päätöksen kuittaamisin. Asianosaiselle annettavaa erityistiedoksiantoa edellyttää hankintalain lisäksi kuntalaki. Päätöksen yleistiedoksiantoa käsitellään jäljempänä.

Hankintapäätöksen tiedoksiannossa ei riitä vain lyhennysotteen antaminen asiaa koskevasta pöytäkirjasta. Hankintalain tarkoittamissa tapauksissa oikeusturvan toteutuminen edellyttää kaikkien ratkaisuun vaikuttavien tietojen antamista (hankintalain uusi 9b §). Käytännössä lain täsmentyneet velvoitteet merkitsevät koko päätöksen ja sen perustelujen tiedoksi antamista. Riittävänä ei voida pitää esimerkiksi vain voittaneen yrityksen nimen ilmoittamista.

Asianosainen voi markkinaoikeuteen tehtävän muutosvaatimuksen lisäksi tehdä kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen kunnan asianomaiselle toimielimelle.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperustein. Oikaisuvaatimusaika on 14 päivää päätöksen tiedoksi antamisesta tai päätöksen julkisesti nähtäväksi asettamisesta.

Hankintapäätös tulee asianosaisille annettavan erityistiedoksiannon lisäksi saattaa kuntalaisten tiedoksi asettamalla se yleisesti nähtäväksi (KL 95,2 § ) ja liittämällä siihen perinteinen oikaisuvaatimusosoitus. Paitsi kilpailusta pois suljetulla tai kilpailussa hävinneellä tarjouksen tekijällä myös kunnan jäsenellä on oikeus hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Yleisesti nähtäväksi asetettuun päätökseen liitettävään perinteiseen oikaisuvaatimusohjeeseen ei tule sisällyttää tietoja asianosaisen oikeudesta hakea muutosta markkinaoikeudelta, koska asianosainen saa erikseen tiedon päätöksestä ja hakemusosoituksesta edellä mainitulla tavalla.

4) Muutoksenhakuosoituksen rakenteesta

Asianosaiselle annettavat muutoksenhakuosoitukset (hakemusosoitus ja oikaisuvaatimusosoitus) voidaan yhdistää samaan asiakirjaan tai laatia eri lomakkeille. Kysymys on tarkoituksenmukaisen toimintatavan valitsemisesta. Olennaista muutoksenhakuohjeen laatimisessa on, että siihen sisältyy ainakin lain edellyttämät vähimmäistiedot. Asianosaisen tulee oikaisuvaatimuksessa tai markkinaoikeudelle tehtävässä hakemuksessa lisäksi huomioida mahdolliset muut seikat hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti. Hankintalain muutoksenhakuaikaa koskevien säännösten muututtua on hankintalain ja kuntalain mukainen muutoksenhakuaikaa koskeva säännös nyt käytännössä yhtäläinen, mikä yksinkertaistaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari Prättälä
lakiasiain päällikkö

Antero Oksanen
johtava lakimies 

tags