Palvelusetelin käyttö mahdollistuu myös kotisairaanhoidossa

Kansanterveyslakiin ja sosiaalihuoltolakiin tehdyt muutokset mahdollistavat palvelusetelin käytön myös kotisairaanhoidon palveluiden järjestämisessä samoin perustein kuin kotipalveluissakin.

Lait ovat tulleet voimaan 1.1.2008.

Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh (09) 771 2644, 050 584 6002
Sami Uotinen, puh. (09) 771 2623, 050 341 3349
Eevaliisa Virnes, puh. (09) 771 2364, 050 357 3478
Johanna Karlström, puh. (09) 771 2429, 050 511 0963

Asiakirjalähteet
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain 29 b §:n ja kansanterveyslain muuttamisesta, HE 34/2007 vp

StVM 2/2007 vp

EV 19/2007 vp

Laki kansanterveyslain muuttamisesta 892/2007

Laki sosiaalihuoltolain 29 b §:n muuttamisesta 891/2007

Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollossa, Kuntaliiton yleiskirje 18/80/2004, 27.5.2004
Palveluseteli, Käyttöopas kotipalveluun, sosiaali- ja terveysministeriö 2005
Sosiaalihuoltolaki 710/1982

Palveluseteli käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa

Yleistä palvelusetelistä

Vuoden 2004 alusta tuli voimaan lainsäädäntömuutoksia, jotka mahdollistivat palvelusetelin käytön kunnan järjestämissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuslain 4 §:n 1 momentin 5 kohdaksi lisättiin säännös palvelusetelistä yhtenä uutena vaihtoehtona järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Palvelusetelin käyttöönotto edellytti myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 12 §:ään tehtävää muutosta. Jos kunta tai kuntayhtymä järjestää palveluita antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin, ei palvelun käyttäjältä saa periä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädettyä asiakasmaksua, koska hän maksaa palvelun tuottajalle sen määräämän hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena. Palvelun käyttäjän maksettavaksi tuleva omavastuuosuus ei saa ylittää sitä asiakasmaksua, jonka kunta tai kuntayhtymä voisi periä itse järjestämistään palveluista, ellei palvelusetelin arvon määräytymisestä erikseen toisin säädetä.

Toisin on säädetty kotipalveluista, jota koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan 1.1.2004. Nyt myös kotisairaanhoidosta on säädetty toisin, jota koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2008. 

Kotipalvelut

Kunta ei voi päättää vapaasti palvelusetelin arvoa, vaan siitä säädetään sosiaalihuoltolain 29 b–f §:issä.

Tilapäisen kotipalvelun setelin arvon tulee olla kohtuullinen. Seteli voi olla tasasuuruinen tai tulosidonnainen.

Jatkuvasti ja säännöllisesti järjestettävän kotipalvelun palvelusetelin arvon tulee olla vähintään 20 euroa tuntia kohden, jos kotitalouden tulot eivät ylitä laissa säädettyä tulorajaa. Tulorajan ylittävä tulo vähentää palvelusetelin täyttä määrää kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta jaettuna 60:lla. Alimman palvelusetelin arvon on oltava kuitenkin vähintään 5 euroa tuntia kohden.

Palvelun käyttäjän omavastuuosuus saattaa olla suurempi tai pienempi verrattuna asiakasmaksuun, joka määrättäisiin asiakasmaksuasetuksen 3 §:n nojalla.

Vaikka kunta tai kuntayhtymä olisi ottanut käyttöön palvelusetelin yhdeksi vaihtoehdoksi järjestää kotipalveluita, palvelun käyttäjä voi kieltäytyä ottamasta vastaan palveluseteliä.

Palveluseteli kotisairaanhoidossa

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain 29 b §:n ja kansanterveyslain 20 §:n nojalla voidaan palveluseteli ottaa käyttöön myös terveyskeskuksen järjestämässä kotisairaanhoidossa samoin perustein kuin kotipalvelussa. Palveluseteli voidaan ottaa käyttöön sekä tilapäisen että jatkuvan kotisairaanhoidon järjestämisvaihtoehdoksi tai esimerkiksi vain jatkuvan kotisairaanhoidon järjestämisvaihtoehdoksi.

Kotisairaanhoito on terveydenhuoltoa, jota koskee eri lainsäädäntö kuin kotipalvelua. Kunnallisen terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä on kansanterveyslain ja muun terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön lisäksi otettava huomioon laki yksityisestä terveydenhuollosta (785/1985) ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (152/1990).

Asiakasmaksuasetuksen 3 §:ssä tarkoitettua erikoissairaanhoidon järjestämää hoitoa potilaan kotona ei voida järjestää palvelusetelillä.

Palveluseteli tilapäisessä kotisairaanhoidossa

Kotisairaanhoidon tilapäiseen palvelutarpeeseen annettavan palvelusetelin arvosta päättää kunta tai kuntayhtymä, kuten se päättää tilapäisenkin kotipalvelun setelin arvosta. Setelin arvon tulee olla kohtuullinen. Setelin arvo voi olla tasasuuruinen tai tulosidonnainen.

Palveluseteli säännöllisessä kotisairaanhoidossa

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain 29 b §:n ja kansanterveyslain 20 §:n mukaan jatkuvasta ja säännöllisesti järjestettävästä kotipalvelusta sekä yhdessä sen kanssa tai erikseen järjestettävän kotisairaanhoidon hankkimiseksi kunta voi antaa palvelusetelin, jonka arvo tulee olla vähintään 20 euroa tuntia kohti, jos kotitalouden tulot eivät ylitä sosiaalihuoltolain 29 b §:n 2 momentin mukaan säädettyä tulorajaa. Tulorajat ovat samat, joita käytetään kotipalvelusetelin arvon määräämisessä. Tulorajat ovat siten 1.1.2008 seuraavat:

Sosiaalihuoltolain 29 b §:n 3 momentin mukaan, jos kotitalouden henkilöluku on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 270 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä. Tulorajan ylittävä tulo vähentää palvelusetelin täyttä määrää kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta jaettuna 60:lla. Palvelun käyttäjälle annettavan palvelusetelin arvo on oltava kuitenkin vähintään 5 euroa tuntia kohti.

Palvelun käyttäjän tulot ja niihin kohdistuvat menot, jotka vaikuttavat kotisairaanhoidon palvelusetelin arvoon, säädetään sosiaalihuoltolaissa seuraavasti:

• 29 c §:ssä säädetään huomioon otettavista kuukausituloista
• 29 d §:ssä metsätulon huomioon ottamisesta
• 29 e §:ssä säädetään niistä tuloista, joita ei oteta huomioon kuukausituloissa
• 29 f §:ssä säädetään kuukausituloista vähennettävistä menoista.

Kunnan tai kuntayhtymän päättämä palvelusetelin arvo tuntia kohden tulisi olla saman suuruinen kotipalvelussa kuin kotisairaanhoidossa. Uudistuksen tavoitteena oli yhdenmukainen palveluseteli kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. Palvelusetelin arvon tulee olla säännöllisessä kotisairaanhoidossa samoin kuin säännöllisessä kotipalvelussa vähintään 20 euroa tunnilta, jos kotitalouden tulot eivät ylitä säädettyä tulorajaa. Toisaalta kunta ja kuntayhtymä voivat omilla päätöksillään nostaa palvelusetelin arvoa suuremmaksikin kuin 20 euroa tai säädetyt tulorajat edellyttäisivät.

Sosiaalihuoltolain 29 b §:n 4 momentin mukaan kunta tai kuntayhtymä on velvollinen suorittamaan palvelusetelin arvon palvelun tuottajalle, kuitenkin enintään asiakkaan ja palvelujen tuottajan välillä sovitun hinnan.

Sosiaalihuoltolaki löytyy tämän yleiskirjeen asiakirjalähteestä kunnat.net-sivuilta sähköisenä kuten muutkin asiakirjalähteenä olevat asiakirjat.

Palvelusetelin käyttöön ottaminen kotisairaanhoidossa

Kunta ja kuntayhtymä

Palveluseteli on yksi STVOL 4 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetty vaihtoehtoinen tapa järjestää lakisääteisiä palveluita kuntalaisille. Kunta ja kuntayhtymä päättävät palvelusetelin käyttöönotosta palveluiden järjestämisessä aivan kuten muunkin palvelutuotannon järjestämisestä.

STVOL 4 §:n 6 momentin mukaan, jos palvelusta perittävän asiakasmaksun enimmäismäärä on säädetty palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia alemmaksi, ei palvelua saa järjestää yksinomaan palvelusetelillä. Säännös koskee sekä tilapäisen että säännöllisen ja jatkuvan kotisairaanhoidon palveluiden järjestämistä, koska niiden käytöstä määrättävä asiakasmaksu on säädetty asiakasmaksuasetuksen 3 §:ssä tuotantokustannuksia alhaisemmiksi.

Kyseessä on palvelujen käyttäjiä suojaava säännös, jonka tarkoituksena on estää kuntaa ja kuntayhtymää siirtämästä koko palveluntuotantoaan palvelusetelillä hankittavaksi. Säännös turvaa sen, että palveluja on aina saatavilla kunnan tuottamina ja asiakasmaksulain ja -asetuksen säännösten perusteella määräytyvin maksuin. Säännös suojaa myös palvelunkäyttäjiä, jotka eivät itse kykene valitsemaan palveluntuottajaa.

Kunnan ja kuntayhtymän tulee hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajat, joiden palvelujen ostamiseen kunnan ja kuntayhtymän antamaa palveluseteliä voidaan käyttää (SHL 29 a § ja KTL 20 §).

Palvelun käyttäjä

Sosiaalihuollossa palvelun piiriin otetulle palvelun käyttäjälle tehdään palvelu- ja hoito-suunnitelma. Sosiaalihuoltolain mukaan palveluiden järjestäminen perustuu päätökseen, josta on oikeus hakea muutosta sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n nojalla. Päätös koskee sekä palveluiden järjestämistä, mutta myös palvelusetelin arvoa.

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelun tarpeen toteaminen ja palvelun järjestäminen on hoitoratkaisu, josta tehdään merkintä palvelun käyttäjän potilasasiakirjoihin. Hoitoratkaisusta ei voi valittaa. Ainoastaan kantelu valvontaviranomaiselle on mahdollinen.

Palvelusetelin käyttöönottaminen kotisairaanhoidossa ei muuta tätä tilannetta. Kunnassa ja kuntayhtymässä tehtyjen ohjeiden mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö ratkaisee kotisairaanhoidon palvelutarpeen ja järjestää tarvittavan palvelun käyttäjälle ottaen huomioon mitä potilaslain 6 §:ssä on säädetty potilaan hoitamisesta yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Palvelun käyttäjä voi kieltäytyä ottamasta vastaan palveluseteliä. Näissä tilanteissa todetun ja tarpeenmukaisen kotisairaanhoidon palvelu tulee järjestää muulla sopivalla tavalla (KTL 20 § ja SosHL 3 a luku).

Palveluseteli ja muutoksenhaku

Jos palvelun käyttäjä ottaa vastaan palveluetelin, palvelusetelin arvosta tehdään päätös. Palvelun käyttäjä voi ottaa vastaan palvelusetelin, mutta olla tyytymätön setelin arvoon. Kansanterveyslain 20 §:ssä säädetään siitä, että kotisairaanhoidon palvelut voidaan toteuttaa palvelusetelillä siten kuin sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 a luvussa säädetään.

Hallituksen esityksessä eikä muutoinkaan ole tarkemmin säädetty sitä, miten palvelun käyttäjä voi saada palvelusetelin arvoa koskevan erimielisyyden muutoksenhakuasiana käsiteltäväksi. Hallituksen esityksessä ei tätä asiaa ole käsitelty, joten muutoksenhakutie jää tulkinnanvaraiseksi. Kuntaliitto on päätynyt seuraavaan ohjeeseen neuvoteltuaan asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Kotisairaanhoidon palvelut voidaan toteuttaa kansanterveyslain 20 §:n nojalla palvelusetelillä siten kuin sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 a luvussa säädetään. Sosiaalihuoltolain 45 §:n mukaan päätökseen, jonka on tehnyt sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen alainen viranhaltija, ei saa valittamalla hakea muutosta.

Kun palvelusetelin arvosta, jolla hankitaan kansanterveyslain 20 §:n nojalla kotisairaanhoidon palveluita, päättää kunta tai kuntayhtymä, joka ylläpitää terveyskeskusta, oikaisuvaatimus tehdään 14 päivän kuluessa viranhaltijan päätöksestä sille toimielimelle, joka on vastuussa kansanterveyslaissa säädettyjen kotisairaanhoidon palveluiden järjestämisestä. Toimielimen päätöksestä valitetaan kansanterveyslain 47 §:n mukaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Palvelun käyttäjälle annettu päätös palvelusetelistä on yksilöasia, johon ei sovelleta kuntalain 51 §:n tarkoittamaa otto-oikeutta.

Yksityisen terveydenhuollon palvelun tuottajan hyväksymisestä

Yksityisesti järjestettyjä terveydenhuollon palveluita koskee sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) että laki yksityisistä terveydenhuollosta (152/1990). Jos kunta tai kuntayhtymä on päättänyt ottaa käyttöön palvelusetelin, sen tulee hyväksyä palvelun tuottajat. Palvelun tuottajien hyväksymisessä tulee huolehtia siitä, että kotisairaanhoidon palvelun tuottajat täyttävät edellä mainituissa laeissa säädetyt edellytykset toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä tai palvelun tuottajana.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa oppaassa, Palvelusetelin Käyttöopas kotipalveluun, on luettelo lainsäädännön asettamista hyväksymiskriteereistä, joita noudatetaan myös terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa (Oppaan s. 29–). Erityisesti on huomattava, että kunta ja kuntayhtymä voi hyväksyä vain sellaisen yksityisen palvelujen tuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin (KTL 20 § ja SosHL 3 a luku).

Yhteenveto

Pääsääntöisesti kotisairaanhoidon palvelusetelin määräytymisessä on perusteltua noudattaa samoja perusteita kuin kotipalvelun palvelusetelin antamisessa noudatetaan.

Palvelusetelin käyttöönotosta ja käytöstä on Kuntaliiton yleiskirje 18/80/2004, 27.5.2007. Yleiskirjeessä on edelleen voimassa ja siinä esitetyt toimintaperiaatteet ovat noudatettavissa myös kotisairaanhoidon palveluiden käyttöönotossa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Risto Parjanne, toimitusjohtaja

Jussi Merikallio, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat