Influenssa A (H1N1)v -rokotusten aloittaminen ja rokotusjärjestys

​Kysymyksessä on influenssa A-virus (H1N1)v, joka merkitään v-kirjaimella erotuksena kausi-influenssasta.

Influenssa A (H1N1)v -rokotteet saapuvat Suomeen lokakuun 2009 aikana. Rokotusjärjestyksestä on säädetty tartuntatautiasetuksessa. Kunnallisen terveydenhuollon tulee noudattaa säädettyä rokotusjärjestystä.

Rokotuksesta ja rokotteiden toimittamisesta kunnalliselle terveydenhuollolle, antaa lähemmät ohjeet sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tartuntatautiasetukseen lisätty 8 §, on tullut voimaan 25.9.2009 ja on voimassa 31.5.2010 asti.

Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh. 09 771 2644, 050 584 6002

Liite
Valtioneuvoston asetus tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta 707/2009

--------------------------------------------------------------------------------

Rokotteiden saapuminen maahan

Huoltovarmuuskeskus on keväällä 2009 tilannut influenssa A (H1N1)v -virusta vastaan rokotteen koko väestölle. Rokotteiden ensimmäinen erä tulee Suomeen lokakuun 2009 aikana. Loput rokotteet saadaan erissä tämän hetken tietojen mukaan viikoittain helmikuun 2010 loppuun mennessä. Rokotteet riittävät näillä näkymin kaikkien rokotuksen haluavien henkilöiden rokottamiseen kertaalleen ja tarvittaessa riskiryhmiin kuuluvien rokottamiseen kaksi kertaa.

Koska kaikkia rokotteita ei saada kerralla maahan, on päätetty säätää rokotusjärjestyksestä tartuntatautiasetuksen 8 §:ssä. Säännös on voimassa 25.9.2009–31.5.2010.

Rokotusten järjestäminen ja antaminen on terveyskeskusta ylläpitävän kunnan ja kuntayhtymän vastuulla, jollei muusta erikseen ilmoiteta. Valtio huolehtii tartuntatautilain 9 §:n nojalla rokotuksista puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa ja vankeinhoitolaitoksessa sekä valtion huoltolaitoksissa ja muissa vastaavissa valtion laitoksissa.

Väestöryhmien rokottaminen

Rokotukset annetaan eri väestöryhmille tartuntatautiasetuksen 8 §:n ja sen perusteena olleen asetusmuistion 24.9.2009 mukaan seuraavassa järjestyksessä:

1 Infektiopotilaiden tai infektioalttiiden potilaiden välittömään hoitoon ja kuljetukseen liittyvä terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstö sekä apteekkien asiakaspalvelutehtävissä toimiva henkilöstö

Perusteena on näiden ryhmien altistuminen työssään tartunnalle sekä sairastuneiden hoidon, kuljetuksen ja lääkehuollon toimintojen ylläpito. Välittömään potilastyöhön osallistuvan henkilökunnan rokotukset turvaavat hoidon saatavuutta myös muille kiireellisen hoidon tarpeessa oleville kuin influenssaan sairastuneille. Terveydenhuoltohenkilöiden rokottaminen on asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi myös mm. Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n ohjeistoissa. Kyseisiä henkilöitä on arvioiden mukaan maassamme 200 000.

2 Raskaana olevat naiset

Pandemian kuluessa kerätyn epidemiologisen tiedon valossa on yksiselitteistä, että raskaana olevat ovat muita suuremmassa vakavan taudin riskissä. He ovat ensisijaisia rokotettavia niin WHO:n kuin ECDC:nkin suosituksissa. Raskaana olevia rokotettavia arvioidaan olevan enimmillään 50 000.

3 Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 6 kuukautta täyttäneet alle 65-vuotiaat

Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat ovat kaikkien alttiimpia vaikeille taudinmuodoille, sairaalahoidolle ja kuolemalle. Nykyiseen pandemiaan menehtyneistä on kolmella viidestä ollut jokin edeltävä perussairaus. 65 vuotta täyttäneiden rokottamista ei pidetä yhtä kiireellisenä kuin nuorempien, koska kertyneen tiedon valossa he sairastuvat muuta väestöä harvemmin. Heillä oletetaan olevan suojaa, joka on peräisin aikaisemmista pandemioista. Myös Suomessa THL:ssä tehdyissä tutkimuksissa on osalla heistä löydetty vasta-aineita merkkinä suojasta.

Euroopan tartuntatautivirasto on suositellut korkealle priorisoitavalle riskiryhmälle vastaavaa enimmäisikää. THL antaa tarkemmat suositukset riskiryhmien määrittelystä. Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvia on maassamme Kansaneläkelaitoksen rekisteritietojen perusteella noin 350 000 henkilöä.

4 Riskiryhmään kuulumattomat 6 kuukautta täyttäneet alle 3-vuotiaat

Epidemiologisen tiedon valossa pienillä lapsilla on suurin sairastuvuus ja ikäryhmistä kaikkein suurin sairaalaan joutumisen riski. Lisäksi pienet lapset kantavat influenssa-viruksia nielussaan enemmän ja kauemmin kuin muut ikäryhmät ja ovat näin ollen myös hyviä tartuttajia. Tämän ikäisiä lapsia maassamme on vajaat 150 000.

5 Riskiryhmään kuulumattomat 3–24-vuotiaat sekä varusmiehet

Nykyisestä pandemiasta kertyneen tiedon valossa tämän ikäryhmän väestömäärään suhteutettu sairastuvuus on kaikkein suurin. Nämä ikäryhmät ovatkin erittäin tärkeitä viruskiertoa ylläpitäviä ryhmiä. Heitä rokottamalla säästetään elinvuosia ja tuotetaan laumasuojaa myös muille ikäluokille. Lisäksi rokotteen teho on heillä todennäköisesti kaikkein paras. Tähän ryhmään maassamme kuuluu 1 300 000 henkilöä.

6 Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet

Tässä ikäluokassa sairastuvuus on nykyisestä pandemiasta kertyneiden tietojen valossa selvästi muita pienempi. Kuitenkin, kerran sairastuttuaan, ikääntyneellä ja perussairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvalla, on selvästi kohonnut riski saada vakava tauti. Tähän ryhmään kuuluvien rokottaminen ennen terveitä työikäisiä on tästä syystä perusteltu. Tässä ryhmässä suomalaisia on noin 350 000.

7  25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat painottaen  rokotusten aloittamista nuoremmista ikäryhmistä

Viimeisen ryhmän rokotuksiin päästäessä pandemian kulusta maassamme tiedetään nykyistä enemmän, ja voidaan tällöin uudelleen arvioida koko väestön rokottamisen tarpeellisuus. Pandemiasta tähän mennessä kertyneen tiedon valossa nuorempia ikäluokkia kannattaa painottaa myös tässä ryhmässä, sillä sairastuvuus on heillä vanhempia ikäluokkia selvästi korkeampi. Tämän ryhmän koko on noin 3 miljoonaa suomalaista.

Rokotusten järjestäminen ja kustannukset

Rokotukset ovat väestölle yleisiä, vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotuksesta tehdään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:n mukainen merkintä rokotetun potilasasiakirjoihin haittavaikutusseurannan edellyttämällä tavalla, josta THL antaa erillisen ohjeistuksen.

Asetusmuistion mukaan THL:n on huolehdittava rokotteiden toimittamisesta ja asiantuntijatuesta terveyskeskusta ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille. Rokotteet ovat terveyskeskuksille maksuttomia. Rokottamista varten terveyskeskuksella tulee olla riittävä määrä ruiskuja ja neuloja.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
varatoimitusjohtaja

Jussi Merikallio
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat