Yleiskirje 10/80/2010, Juha Myllymäki/eg, 18.5.2010

Hankintalain muutokset voimaan 1.6.2010

Hankintalainsäädäntö muuttuu eräiltä osin 1.6.2010 lukien.

Muutos koskee sekä yleistä hankintalakia (Laki julkisista hankinnoista, 348/2007), että erityisalojen hankintalakia (Laki vesi- ja energiahuollon, ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista, 349/2007).

Tasavallan presidentti vahvisti 30.4.2010 lain julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta (321/2010) sekä lain vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain muuttamiseksi (322/2010). Asiaan liittyvä hallituksen esitys on HE 190/2009 vp.

Muutokset perustuvat pääosin niin sanottuun oikeussuojadirektiiviin (2007/66/EY). Oikeussuojadirektiivissä on pyritty parantamaan tarjoajan oikeusturvaa erityisesti suorahankintatilanteissa sekä tapauksissa, joissa hankintasopimus on jo tehty. Keskeisimmät muutokset koskevat lähinnä muutoksenhakujärjestelmää ja seuraamuksia. Varsinainen hankintamenettely ei muutu suorahankintojen ilmoitusmahdollisuutta lukuun ottamatta. Samassa yhteydessä on nostettu kansallisia kynnysarvoja.

Uudet muutoksenhakuohjeet hankinta-asiassa muuttuvat. Valitusosoitus- ja hankintaoikaisuohjeen mallit löytyvät www.hankinnat.fi -sivuilta. Yleinen hankintaohjemalli tullaan lähettämään kunnille erikseen myöhemmin. Uudistetussa mallissa on huomioitu hankintalain muutokset sekä hankintatoiminnassa tapahtuneet uudistukset.

Lisätiedot:
Antero Oksanen, puh. 09 771 2454
Juha Myllymäki, puh. 09 771 2450
Sirpa Palo, puh. 09 771 2674
Juha Kontkanen, puh. 09 771 2737
Varpu Laankoski, puh. 09 771 2665

 

Hankintalain muutokset voimaan 1.6.2010 

 

Keskeisimmät uudistukset

Kansalliset kynnysarvot nousevat. Tavara- ja palveluhankinnoissa uudet kynnysarvot ovat 30 000 euroa, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa 
100 000 euroa ja rakennusurakoissa 150 000 euroa.

Hankintalain rikkominen voi johtaa entistä ankarampiin seuraamuksiin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.  Uudistuksen myötä markkinaoikeus voi määrätä uusia seuraamuksia perusteettomista suorahankinnoista ja hankintapäätöksen tiedoksisaannista alkavan odotusajan rikkomisesta. Seuraamuksina voivat tulla kyseeseen hankintasopimuksen tehottomuus, sopimuskauden lyhentäminen tai seuraamusmaksu.

Hankintayksikkö voi ennen sopimuksen tekemistä ilmoittaa suorahankinnoista HILMA-järjestelmään tehtävällä suorahankintailmoituksella. Ilmoituksen tekemällä hankintayksikkö voi välttyä tehottomuusseuraamukselta ja seuraamusmaksulta.

Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintapäätökseen tyytymätön ei jatkossa voi tehdä kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta. Myöskään kunnallisvalitus ei ole käytettävissä. Markkinaoikeuden toimivallan ulkopuolelle jäävissä, kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa kuntalain mukainen oikaisuvaatimus on kuitenkin edelleen mahdollinen.

Hankintayksikkö voi jatkossa korjata virheellisen päätöksensä tai menettelyvirheen omasta tai asianosaisen aloitteesta hankintaoikaisuna. Hankintaoikaisua koskevia säännöksiä sovelletaan kaikissa hankintayksiköissä ja kaikkiin hankintoihin hankinnan arvosta riippumatta. Sääntely on poikkeuksellista, koska muutoin hankintalakia sovelletaan vain kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin.

Hankintapäätös voidaan jatkossa antaa tiedoksi jo aiemmin käytössä olleiden tiedoksiantotapojen lisäksi sähköpostilla tai faksilla.

Puitejärjestelyyn perustuvissa niin sanotuissa minikilpailutuksissa muutoksenhaku edellyttää markkinaoikeuden myöntämää valituslupaa.

Uudet kansalliset kynnysarvot

Hankintalain 15 §:ssä tarkoitetut uudet kansalliset kynnysarvot ovat:

  • tavara- ja palveluhankinnoissa 30 000 euroa

  • sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 3 §:n mukaisesti

  • yhteishankintana työnantajan kanssa hankittavissa koulutuspalveluissa 100 000 euroa

  • rakennusurakoissa 150 000 euroa.

Hankintalakia ei sovelleta kansalliset kynnysarvot alittaviin pienhankintoihin. Pienhankinnoissa ei tarvitse noudattaa hankintalain menettelytapasäännöksiä eikä pienhankintoja koskevista päätöksistä voi valittaa markkinaoikeuteen. Kynnysarvojen noustessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota pienhankinnoissa noudatettaviin periaatteisiin, kuten avoimuuteen ja syrjimättömyyteen. Pienhankinnoissa on pyrittävä käyttämään hyväksi olemassa olevat markkinat hankinnan kohteeseen ja arvoon nähden tarkoituksenmukaisella tavalla ja niiden tekemistä voidaan kuntakohtaisesti ohjeistaa esimerkiksi hankintaohjeissa.

Hankinnan ennakoitu arvo lasketaan entiseen tapaan 17 §:n mukaisesti.

Hankintapäätös

Hankintapäätöksestä säädetään 73 §:ssä.

Hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Hankintapäätöksen sisällön osalta sääntely tarkentuu hieman vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti.

Hankintapäätöksessä tai sen liitteissä tulee mainita 77 §:n mukaisesta odotusajasta, jonka kuluessa hankintasopimusta ei voida tehdä.

Jatkossa myös puitejärjestelyyn liittyvien minikilpailutusten ratkaisuista on annettava perustelu päätös, jos hankinnan arvo ylittää EU-kynnysarvon. Näissä puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa riittää, että päätöksestä käy ilmi, kuinka hankintayksikkö on soveltanut tarjouspyynnön valinta- ja vertailuperusteita.

Erityisalojen hankintalaki ei velvoita hankintapäätöksen antamiseen  puitejärjestelyyn liittyvissä hankinnoissa.

Suorahankintaa koskeva hankintailmoitus

Suorahankintailmoituksesta säädetään hankintalain 35 ja 79 §:ssä.

Hankintalain muutoksella pyritään erityisesti lisäämään suorahankintojen avoimuutta. Hankintayksikkö voi jatkossa ilmoittaa EU-kynnysarvot ylittävää suorahankintaa koskevasta päätöksestään HILMA-järjestelmässä erillisellä ilmoituslomakkeella. HILMA-järjestelmän kautta ilmoitus lähetetään muiden EU-ilmoitusten tavoin Euroopan virallisen lehden sähköiseen täydennysosaan TED:iin. Ilmoituksen voi tehdä hankintapäätöksen jälkeen mutta ennen hankintasopimuksen tekemistä.

Suorahankinta on poikkeus kilpailuttamisvelvollisuudesta ja suorahankinnan perusteista säädetään hankintalain 27–28 §:ssä. Ilmoitus voi olla perusteltua tehdä myös hankinnoissa, joissa on tulkinnanvaraista, onko kyse hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä hankinnasta.

Suorahankintailmoituksen tekeminen on hankintayksikölle vapaaehtoista, mutta sillä on yhteys uudistettuun seuraamusjärjestelmään ja valitusaikoihin. Ilmoituksen tekemisestä alkaa 14 päivän mittainen muutoksenhakuaika, jonka aikana päätös voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden tutkittavaksi. Jos ilmoitusta ei tehdä, suoranhankinnasta voi tehdä valituksen markkinaoikeuteen kuuden kuukauden kuluessa hankintasopimuksesta. Mikäli hankintayksikkö on julkaissut vain jälki-ilmoituksen, muutoksenhakuaika on 30 päivää. Muutoksenhakuajoista säädetään hankintalain 87 §:stä.

Mikäli markkinaoikeus toteaa, ettei suorahankinnalle ole ollut hankintalain mukaisia perusteita, se voi jäljempänä kuvatulla tavalla todeta hankintasopimuksen tehottomaksi, määrätä hankintayksikön maksettavaksi seuraamusmaksun tai lyhentää sopimuskautta. Jatkossa ilmoituksen tekeminen onkin useissa tapauksissa suositeltavaa oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi.

Säännös ei koske palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia.

 

Sähköinen tiedoksianto

Hankintalain 75 §:n mukaisesti hankintayksikkö voi antaa päätöksensä tiedoksi käyttämällä hyväksi tarjoajan ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytännössä merkittävä uudistus on mahdollisuus antaa hankintapäätös tiedoksi sähköpostilla tai faksilla. Tiedoksianto tapahtuu tarjoajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai numeroon.

Sähköisessä tiedoksiannossa päätöksen tai ratkaisun katsotaan pääsääntöisesti tulleen vastaanottajan tietoon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa. Ellei luotettavaa selvitystä muusta voida esittää, viestin katsotaan olevan vastaanottajan käytettävissä lähettämispäivänä. Hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Sähköinen tiedoksianto soveltuu kaikkiin hankintoihin kynnysarvosta riippumatta. Myös muutoksenhakuohjeet ja ohjeet hankintaoikaisun tekemiseksi voidaan antaa sähköisesti tiedoksi.

Kirjeitse tapahtuva tiedoksianto on jatkossa edelleen mahdollinen. Hallintolain mukaisesti päätöksen katsotaan tulleen tiedoksi kirjeenä seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Muutoksenhakuajat

Valitusajoista säädetään hankintalain 87 §:ssä.

Valitus markkinaoikeuteen on normaalisti tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja tai ehdokas on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen.

Valitus on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tiedoksisaannista siinäkin tapauksessa että hankintapäätös ja valitusosoitus on ollut puutteellinen.

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on 32 §:n mukaisessa puitejärjestelyyn perustuvassa hankinnassa tehnyt hankintasopimuksen noudattamatta odotusaikaa.

Suorahankinoja koskevat valitusajat ovat:

  • 14 päivää suorahankintailmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (TED-tietokanta).

Unionin virallisen lehden julkisia hankintoja koskevan täydennysosan ilmoituksia, joista julkaisupäivä selviää, voi seurata osoitteessa http://ted.europa.eu. Sivuille pääsee myös HILMA:n kautta. Suorahankintailmoitukseen voi laittaa sähköpostiosoitteen, johon tulee ilmoitus julkaistusta suorahankintailmoituksesta.

  • 30 päivää suorahankintaa koskevan jälki-ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

  • enintään kuusi kuukautta hankintasopimuksen tekemisestä.

Hankintaoikaisu

Hankintaoikaisun tekemisestä, sen vireille tulosta ja vaikutuksesta markkinaoikeuskäsittelyyn säädetään hankintalain 80–83 §:ssä.

Hankintaoikaisu on uusi keino korjata hankintamenettelyssä tapahtunut virhe. Hankintaoikaisusta säätämällä pyritään vähentämään valitustarvetta markkinaoikeuteen selkeissä virhetilanteissa. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintaoikaisu korvaa kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen. Kansallisten kynnysarvojen alapuolella on kunnissa käytettävissä sekä kunnallinen oikaisuvaatimus että hankintaoikaisu.

Hankintaoikaisun avulla hankintayksikkö voi omalla päätöksellään korjata hankintapäätöstä. Hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai toimenpiteen sekä ratkaista asian uudelleen, jos päätös tai toimenpide perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Hankintaoikaisu ei edellytä asianosaisen suostumusta silloinkaan, kun se johtaa asianosaisen kannalta kielteiseen tulokseen.

Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintaoikaisun avulla voidaan joustavasti korjata hankintamenettelyssä tapahtunut virhe. Hankintapäätöstä ei kuitenkaan voi korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty.  

Asianosaisen eli tarjoajan tai ehdokkaan on esitettävä vaatimus hankintaoikaisun tekemiseksi 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai toimenpiteestä. Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai toimenpiteen korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai toimenpide on tehty.

Hankintaoikaisu on käytettävissä kaikissa hankinnoissa niiden arvosta riippumatta. Hankintaoikaisu on siten käytettävissä myös kansalliset kynnysarvot alittavissa niin sanotuissa pienhankinnoissa oikaisuvaatimuksen ohella. 

Hankintasopimus

Hankintapäätöksen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintasopimus. Hankintasopimus syntyy hankintalain 76 §:n mukaan kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

Hankintasopimuksen sisällöstä ei hankintalaissa säädetä. Hankintasopimus syntyy pääsäännön mukaan kuitenkin vasta erillisen, kirjallisen hankintasopimuksen allekirjoittamisella. Sopimus ei synny hankintapäätöksen tiedoksiannolla.

Jatkossakin on kuitenkin perusteltua mainita tarjouspyynnössä, hankintapäätöksessä tai päätöstä tiedoksi annettaessa, että hankintasopimus syntyy vasta hankintasopimuksen allekirjoittamisella.

Hankintasopimuksen syntyhetkellä on jatkossa erityistä merkitystä uusien seuraamusten myötä. EU-hankinnoissa markkinaoikeus voi puuttua jo tehtyjen sopimusten sitovuuteen ja määrätä seuraamusmaksun hankintayksikölle, joka on tehnyt hankintasopimuksen ennen pakollisen odotusajan päättymistä tai jos valitus on tullut vireille eikä markkinaoikeus ole sallinut täytäntöönpanoa. Seuraamusta harkitessaan markkinaoikeus voi hankintalain 94 §:n 2 momentin mukaan katsoa hankintasopimuksen syntyneen myös ilman kirjallista sopimusta, jos osapuolet ovat tosiasiassa ryhtyneet toimimaan sopimuksen mukaisesti.

Valituksen vaikutus hankintasopimuksen tekemiseen

Hankintalain 77–79 §:ssä säädetään odotusajasta ja valituksen täytäntöönpanoa lykkäävästä vaikutuksesta 90 §:ssä.

Hankintalaissa on vuodesta 2005 lukien säädetty EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa noudatettavasta odotusajasta. Hankintapäätöksen ja muutoksenhakuohjeen tiedoksisaannista alkaa kulua 21 päivän odotusaika, jonka aikana hankintasopimusta ei saa tehdä.

Hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta, jos asia on saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Kielto koskee EU-hankintoja, joissa on noudatettava yleistä 21 päivän odotusaikaa sekä suorahankintoja, joista hankintayksikkö on julkaissut 79 §:n mukaisen suorahankintailmoituksen.

Suorahankinnoissa odotusaika on 14 päivää ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan Unionin virallisessa lehdessä. Hankintayksikkö, tarjouskilpailun voittanut tarjoaja tai muu asianosainen voi EU-hankinnoissa vaatia markkinaoikeutta sallimaan hankintapäätöksen täytäntöönpanon jo ennen pääasiaratkaisun antamista.

EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa valituksen vireille tulolla ei ole vastaavaa vaikutusta, vaan asianosaisen tulee nykykäytännön mukaisesti vaatia täytäntöönpanon väliaikaista keskeyttämistä.

Hankintalakiin on palautettu vuoden 1994 hankintalakiin sisältynyt valittajan velvollisuus ilmoittaa muutoksenhausta hankintayksikölle. Markkinaoikeuden on ylläpidettävä luetteloa markkinaoikeudessa vireille tulleista hankinta-asioista. Hankintapäätöksessä tarkoitetun sopimuksen tekeminen lykkääntyy siihen saakka, kunnes asia on ratkaistu tai markkinaoikeus hankintayksikön pyynnöstä sallii täytäntöönpanon.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen

Hankintayksikkö voi järjestää hankinnan edellä kuvatusta valituksesta seuraavasta täytäntöönpanokiellosta huolimatta, jos hankinnan luonne ei salli hankinnan lykkäämistä markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Väliaikainen järjestely on sallittu oikeuskäytännössä aiemminkin, mutta nyt niistä säädetään selvyyden vuoksi laissa (93 §).

 

Mikäli hankintaa ei voida sen luonteen vuosi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi, hankintayksikkö voi tehdä väliaikaisen sopimuksen hankintamenettelyyn osallistuneen tai aiemman toimittajan kanssa.

 

Väliaikaisessa sopimuksessa on syytä sopia sopimuksen päättymisestä viimeistään markkinaoikeuden ratkaisun tullessa lainvoimaiseksi tai jos markkinaoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätös on hankintayksikölle kielteinen, kun uusi kilpailutus on suoritettu tai virhe korjattu.

Uudet seuraamukset

Markkinaoikeuden määräämistä seuraamuksista säädetään hankintalain 
94–99 §:ssä.

Seuraamusvalikoimaa on uudistettu osittain. Uusia seuraamuksia hankintalaissa ovat hankintasopimuksen tehottomuus, sopimusajan lyhentäminen sekä seuraamusmaksu. Uudet seuraamukset ovat kuitenkin käytettävissä vain rajatuissa tilanteissa.

Hankintalain muutoksella ei muuteta markkinaoikeuden mahdollisuutta määrätä jo aiemmin käytössä olleista seuraamuksista. Entiseen tapaan markkinaoikeus tarvittaessa:

  • kumoaa virheellisen päätöksen;

  • kieltää soveltamasta virheellistä päätöstä tai noudattamasta virheellistä menettelyä;

  • velvoittaa korjaamaan virheellisen menettelyn;

  • velvoittaa hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua, mikäli edellytykset täyttyvät.

Uudet seuraamukset voivat tulla kyseeseen vain EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Markkinaoikeus voi määrätä uusia seuraamuksia perusteettomista suorahankinnoista sekä tilanteissa, joissa hankintasopimus on tehty noudattamatta odotusaikaa tai valituksen vireille tulosta alkavaa täytäntöönpanokieltoa. Tehottomuus, sopimuskauden lyhentäminen tai seuraamusmaksu ei voi seurata normaalista hankintamenettelyyn liittyvästä virheestä, kuten virheestä valintaperusteiden tai soveltuvuusvaatimusten valinnassa, poissulkemisessa tai vertailussa.

Tehottomuusseuraamusta ei voi kuitenkaan määrätä hankintadirektiivin liitteen B mukaisissa palveluhankinnoissa, vaikka ne arvoltaan ylittäisivät EU-kynnysarvot. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tai koulutuspalveluissa tehottomuus ei siten tule kyseeseen.

1. Tehottomuusseuraamus (96 §)

Markkinaoikeus voi todeta hankintayksikön tekemän hankintasopimuksen tehottomaksi, mikäli sopimus on tehty perusteettomana suorahankintana, noudattamatta odotusaikaa tai valituksen vireille tulosta seuraavan täytäntöönpanokiellon vastaisesti. Mikäli kyse on odotusajan tai täytäntöönpanokiellon noudattamatta jättämisestä, on edellytyksenä lisäksi, että hankintamenettelyä rasittaa muu hankintalain vastainen virhe, joka on vaikuttanut valittajan mahdollisuuteen saada hankintasopimus.

Seuraamus voi tulla kyseeseen EU-kynnysarvot ylittävissä rakennusurakoissa sekä tavara- ja palveluhankinnoissa lukuun ottamatta liitteen B mukaisia palveluja.  Liitteen B mukaisia palveluja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä koulutuspalvelut.

Hankintayksikkö voi jatkossa julkaista HILMA -järjestelmässä suorahankintaa koskevan ilmoituksen, jossa se ilmoittaa tehneensä päätöksen suorahankinnan tekemisestä. Ilmoituksen julkaisemisesta alkaa kulua muutoksenhakuaika (14 päivää). Mikäli hankintayksikkö tekee sopimuksen julkaisematta ilmoitusta tai ennen muutoksenhakuajan päättymistä, markkinaoikeus voi valituksen perusteella todeta sopimuksen tehottomaksi. 

Tehottomuus voidaan kohdistaa täyttämättä oleviin sopimusvelvoitteisiin, jotka markkinaoikeuden on ratkaisussaan selkeästi määriteltävä.

Tekemällä suorahankintaa koskevan ilmoituksen hankintayksikkö voi jatkossa varmistaa, ettei hankintasopimuksen sitovuuteen voi suorahankintatilanteissa muutoksenhaulla puuttua.

Markkinaoikeus voi tapauskohtaisesti jättää tehottomuusseuraamuksen määräämättä yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä.

2. Seuraamusmaksu (98 §)

Seuraamusmaksu on lähinnä sakkoon rinnastettava maksu, jonka voi markkinaoikeus voi määrätä tehottomuusseuraamuksen lisäksi tai sen sijasta. Seuraamusmaksu eroaa hyvitysmaksusta olennaisesti siinä, että se maksetaan valtiolle. Hyvitysmaksu maksetaan valittajalle.

Seuraamusmaksu voidaan määrätä EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa käyttöoikeussopimuksia lukuun ottamatta. Toisin kuin tehottomuus, seuraamusmaksu voidaan määrätä myös liitteen B mukaisissa palveluhankinnoissa.

Seuraamusmaksu määrätään lähtökohtaisesti tehottomuusseuraamuksen lisäksi. Lisäksi seuraamusmaksu voidaan määrätä tehottomuuden sijasta tilanteessa, jossa markkinaoikeus jättää tehottomuusseuraamuksen määräämättä yleisen etuun liittyvistä pakottavista syistä tai jos tehottomuusseuraamukseen muutoin johtava virhe tehdään liitteen B mukaisissa hankinnoissa.

Seuraamusmaksun määrään vaikuttavat hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja hankinnan arvo. Seuraamusmaksun määrä on kuitenkin korkeintaan 10 prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

3. Sopimuskauden lyhentäminen (98 §)

Sopimuskauden lyhentäminen tulee kyseeseen käytännössä tehottomuusseuraamuksen vaihtoehtona sekä myös liitteen B mukaisissa palveluhankinnoissa.  Sopimuskauden lyhentämisen perusteet ovat samat kuin edellä seuraamusmaksun määräämisessä.

Siirtymäsäännökset 

Uusia säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan hankintamenettelyyn, joka on aloitettu 1.6.2010 tai myöhemmin. Hankintamenettely katsotaan aloitetuksi hankintailmoituksen julkaisemisella.

Uusia seuraamuksia (tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen) voidaan määrätä vasta sellaisesta hankintamenettelystä, joka on aloitettu 1.6.2010 tai myöhemmin.

Eräät uudet säännökset tulevat kuitenkin sovellettaviksi välittömästi ja hankintamenettelyn aloittamisajankohdasta riippumatta. Muutetun hankintalain 73, 80–93, 99–103 §:ää sovelletaan myös ennen 1.6.2010 aloitettuihin hankintamenettelyihin. 

Seuraavat hankintayksiköiden kannalta keskeiset muutokset ovat sovellettavissa hankintamenettelyissä välittömästi 1.6.2010 alkaen riippumatta hankintamenettelyn aloittamisen ajankohdasta.

  • Muutoksenhakukeino valituskelpoisista päätöksistä ja toimenpiteistä on hakemuksen sijasta valitus (85 §)

  • Kuntalain mukainen oikaisuvaatimus ei ole käytettävissä kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa (102 §)

  • Hankintaoikaisu on käytettävissä kaikissa hankinnoissa (80–83 §)

  • Muutoksenhaku puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan edellyttää markkinaoikeuden myöntämää valituslupaa (86 §)

  • Valitusajat 87 §

  • Hankinnoissa, joissa on noudatettava odotusaikaa, hankintasopimuksen tekeminen edellyttää markkinaoikeuden myöntämää täytäntöönpanolupaa (90, 91 §)

  • Hankintayksikön antama sitoumus olla panematta päätöstä täytäntöön (92 §)

  • Hankinnan väliaikainen järjestäminen (väliaikainen hankintasopimus)

    (93 §)

  • Seuraamusten kohdistaminen hankintarenkaissa, yhteishankinnoissa ja hankintayhteistyössä (99 §)

  • Markkinaoikeuden määräämä uhkasakko kiellon tai velvoitteen tehosteeksi (100 §).

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Kari Nenonen  
varatoimitusjohtaja

 

Kari Prättälä
lakiasiain johtaja

 

Lisää aiheesta

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Laki
julkiset hankinnat