Valtionosuudet

Valtionosuuslaskelmat

Valtionosuusrahoitus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta itse päättää valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Valtionosuuspäätökset tehdään varainhoitovuotta edeltävässä joulukuussa. Valtionosuusrahoitus maksetaan kunnalle yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä.

Kuntaliiton valtionosuuslaskuri on ilmainen työväline kunnan valtionosuusrahoituksen määrän arviointiin. Valtionosuuslaskuri löytyy erikseen kunkin vuoden kohdalta.

Kuntaliiton jakoavain auttaa hahmottamaan sote-uudistuksen vaikutuksia kunnan talouteen. Kevään 2022 laskelmilla päivitetty jakoavaimeen linkki alla.

Avaa kaikki

Valtionosuudet 2023

Päivitys 19.5.2022

Pieni jatkojalostus ennakollisten valtionosuuksien excel-tiedostoon. Ensimmäisellä numerosivulla on nyt suoraan näkyvissä, paljonko sote-uudistuksen muutosrajoitin ja siirtymätasaus muodostavat peruspalvelujen valtionosuudesta.

Katso myös video: Kuinka kunnan valtionosuuslaskelmia luetaan? - YouTube

 

Päivitys 9.5.2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt oikaisuja lukuisien kuntien opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2022 valtionosuuspäätöksiin 28.4.2022. Kokonaisuudessaan kuntien OKM-valtionosuudet kasvoivat näiden seurauksena nettomääräisesti noin 12 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 ennakollisessa laskelmassa OKM-vos näytetään vuoden 2022 tietojen mukaisena ja nämä muutokset on päivitetty taulukkoon. 

Lisäksi taulukkoon on lisätty uusi välilehti, jossa vertaillaan kunnasta hyvinvointialueelle siirtyviä sote- ja pelastustoimen kustannuksia kevään 2021 ja kevään 2022 laskelmien valossa ja sen vaikutusta valtionosuuksien muutosrajoittimeen.

 

Päivitys 22.4.2022

Vuonna 2023 alkaa kuntien ja kuntatalouden uusi aikakausi, kun sosiaali- ja terveyspalvelut poistuvat kuntien taloudesta ja järjestäminen ja kustannukset siirtyvät hyvinvointialueille. Uudistus mullistaa kuntien rahoitusjärjestelmän, kun yli puolet verotuloista ja kaksi kolmannesta valtionosuuksista siirretään hyvinvointialueiden rahoittamiseen.

VM julkaisi 13.4.2022 uudet sote-rahoituslaskelmat ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaskelmat, jotka löytyvät kokonaisuudessaan VM:n sivuilta.

Alla päällimmäisenä on Kuntaliiton tuottama ennakollinen yhteenvetolaskelma (julkaistu 14.4.2022) kuntien valtionosuuksista vuodelle 2023. Peruspalvelujen valtionosuuksien osalta lähteenä on VM:n valtionosuuslaskelma ja sen lisäksi laskelmaan on lisätty opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (ns. OKM-vos) tämän vuoden luvuilla. Taulukosta löytyy myös vertailu-välilehti, jossa näkyy uuden laskelman ero kahteen aiempaan eli viime syksyn kuntatalousohjelman painelaskelman valtionosuuksiin sekä kevään 2021 sote-rahoituslaskelman mukaisiin valtionosuuksiin. Tietoja voi lajitella (suodattaa) kätevästi valitun sarakkeen mukaisten tietojen mukaan taulukossa olevilla nuolipainikkeilla.

Valtionosuuslaskelmat -tiedostosta on julkaistu 22.4.2022 täydennetty versio, jossa on nyt tarkempaa vertailutietoa laskelmassa tapahtuneista muutoksista. Vertailussa on eritelty "puhdas" peruspalvelujen valtionosuus, muutosrajoitin, järjestelmämuutoksen tasaus (siirtymätasaus) ja verokompensaatiot. Jos kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa on tapahtunut suuria muutoksia, selitys löytyy pääsääntöisesti muutosrajoittimen ja siirtymätasauksen euroista. Muutosten tärkeimpänä taustaselityksenä ovat siirtyvien sote-kustannusten määrän muutokset verrattuna edelliseen laskentaan.

Toisena uutuutena taulukossa on välilehti, jossa on hieman laajemmin avattu peruspalvelujen (VM:n) valtionosuuden osatekijöitä mm. valtionosuuden lisäosien osalta. Siellä on kokonaan uusia laskentatekijöitä eli hyte-kerroin ja väestönkasvu. Lisäksi syrjäisyys-kriteerin laskentaperusteet ovat muuttuneet ja jaettava euromäärä sote-siirtymästä johtuen myös pienentynyt.

Huomioi, että vertailu 2-sivulla ei ole mukana opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta. Jos haluat katsoa, paljonko kunnalle olisi tulossa valtionosuuksia yhteensä, siihen tarkoitukseen on soveltuu parhaiten ensimmäinen taulukko eli "Vos-laskelma" -välilehti.

Liitteet:

Ennakolliset kuntien valtionosuuslaskelmat 2023. Päivitetty 19.5.2022.

Uuden kunnan valtionosuuslaskuri 2023. Päivitetty 26.4.2022

Jakoavain kuntien tilinpaatosmuutokset. Päivitetty 11.5.2022

Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen siirtyvät kustannukset (TPA21 ja TA22 sekä toteumatiedot 2015-2020)

 

Valtionosuudet 2022

Päivitys 9.5.2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt oikaisuja lukuisien kuntien opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2022 valtionosuuspäätöksiin 28.4.2022. Kokonaisuudessaan kuntien OKM-valtionosuudet kasvoivat näiden seurauksena nettomääräisesti noin 12 miljoonaa euroa. Tiedot on päivitetty vuoden 2022 valtionosuuslaskelmaan.

***

Vuoden 2022 lopulliset kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat löytyvät Excel-tiedostona sivun alareunasta. Tiedosto sisältää sekä peruspalvelujen valtionosuuden että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden. Samassa taulukossa on mahdollisuus vertailla muutosta vuoteen 2021. Omalla välilehdellään ovat myös kotikuntakorvaukset, jotka huomioidaan valtionosuusmaksatuksessa.

Valtionosuuslaskelma on tiivistelmä. Yksityiskohtainen peruspalvelujen valtionosuuslaskelma on julkaistu VM:n verkkosivuilla. Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaisen valtionosuuslaskelman erittely on opetushallituksen verkkopalvelussa. Valtionosuuksien osatekijöihin voi perehtyä tarkemmin myös Kuntaliiton valtionosuuslaskurilla.

Kuntien valtionosuudet ovat vuonna 2022 yhteensä noin 10,6 miljardia euroa ja kasvavat valtakunnallisesti noin 580 miljoonalla eurolla (5,8 %) vuodesta 2021. Kuntakohtaiset prosenttimuutokset vaihtelevat suuresti muun muassa väestökehityksestä riippuen. Vuosi on historiallinen, sillä valtionosuuksissa on viimeisen kerran huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen kuntien kautta.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee aiemmasta ja on vuonna 2022 koko maan keskiarvona 23,59 %. Muutoksen syitä on avattu tarkemmin sivun alalaidassa "Valtionosuudet 2022 ja 2023 eteenpäin" -esityksessä. 

Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset vuonna 2022 ovat 30,9 miljardia euroa (n. 5615 €/asukas) ja siitä kuntien omarahoitusosuus on 23,6 miljardia euroa (n. 4291 €/asukas). Peruspalvelujen valtionosuus on näiden lukujen erotus, noin 7,3 miljardia euroa. Valtionosuusprosentti on tämän luvun suhde laskennallisiin kustannuksiin. Kuntien kesken valtionosuusprosentti vaihtelee ja on alimmillaan noin 15 ja enimmillään noin 45 % kunnan laskennallisista palvelujen kustannuksista. Valtionosuuksiin sisältyy kuitenkin myös muita merkittäviä eriä kuten verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten korvaus sekä näiden lisäksi muita pienempiä laskentatekijöitä.

Oma kokonaisuutensa ovat opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet. Kunnat saavat kokonaisuudessaan nettomääräisesti näitä valtionosuuksia noin 2,7 miljoonaa euroa omarahoitusosuuksien jälkeen. Useimpien kuntien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaskelma on negatiivinen, sillä kunnille maksettavista valtionosuuksista vähennetään omarahoitusosuus toisen asteen koulutuksen rahoittamiseen. Lukiokoulutuksen omarahoitusosuus vuonna 2022 on 90,27 €/asukas ja ammattikoulutuksen 186,42 €/asukas.

Valtionosuudet 2022 ja vertailu vuoteen 2021. Päivitetty 9.5.2022

Valtionosuuslaskuri 2022 (lopullinen)
Päivitetty 18.1.2022

Valtionosuudet 2022 ja 2023 eteenpäin
esitys Kuntaliiton Taloustorstaissa 25.11.2021

Valtionosuudet 2021

(päivitys 25.3.2022)

Korjattu viiden kunnan kohdalla kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja vastaamaan VM:n tietoja ja samalla tehty pientä hienosäätöä taulukkoon.

(päivitys 7.1.2022)

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on korjattu vielä 20.12.2021 tehdyllä päätöksellä. Vuoden 2021 laskelma on päivitetty tämän päätöksen mukaiseksi. Kuntien nettosaanto on nyt noin 5,95 miljoonaa euroa, kun alkuperäinen laskelma oli noin -60 miljoonaa euroa. Vrt. tuorein laskelma opetushallituksen sivuilta. Huom! Oikaisu huomioitu helmikuun 2022 valtionosuustilityksessä!

(päivitys 12.11.2021)

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on vuoden aikana korjattu useampaan kertaan. Laskelma vuoden 2021 valtionosuuksista (excel-tiedosto) on päivitetty opetushallituksen raportointijärjestelmän 27.10.2021 tietojen mukaiseksi (kuntien tiedot löytyvät sivustoa alaspäin selaamalla).

Kunnat saavat vuonna 2021 nettomääräisesti yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia, kun vuoden 2020 lopussa tehdyssä alkuperäisessä päätöksessä rahoitus oli n. 60 miljoonaa euroa miinuksella. Ero johtuu siitä, että rahoituksen pohjana olevassa KOSKI-tietojärjestelmässä, jonne kuntien on talletettava rahoituksen perustana olevat tiedot, oli monen kunnan kohdalla merkittäviä puutteita ja virheitä, joita opetus- ja kulttuuriministeriö on korjannut oikaisuvaatimusten pohjalta.

***

(päivitys 15.4.2021)

Päivitetty vuoden 2021 vos-laskelmiin kotikuntakorvaustietojen sekä vuonna 2020 testimäärien mukaan maksettujen koronatukien tarkistukset (kirjataan 2021 valtionosuuksiin). Koronatukitiedosto myös päivitetty. /OR

***

(päivitys 24.3.2021)

Lisätty excel-tiedosto jossa tiedot koronatuista peruspalveluiden valtionosuuksissa sekä yhteisöveron korotuksen vaikutus kunnittain. /MM

***

(päivitys 25.1.2021)

Vuoden 2021 valtionosuuslaskuri on julkaistu. /MM

***

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät päätökset vuoden 2021 valtionosuudesta joulukuun 2020 lopussa.

Kaupungeille ja kunnille myönnetään valtionosuutta 7 593 miljoonaa euroa ja verotulomenetysten korvauksia 2 362 miljoonaa euroa vuonna 2021. Vuodesta 2020 alkaen kunnille maksettavat verotulomenetysten korvaukset on erotettu peruspalvelujen valtionosuudesta. Kirjanpidossa korvaukset kuitenkin kirjataan valtionosuuksiin ja eritellään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Täten kirjanpidon mukainen valtionosuus on yhteensä 9 955 milj. euroa vuonna 2021.

Sekä vuoden 2020 että 2021 valtionosuusmaksatukseen vaikuttaa vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa (9.4.2020) päätetty ja 5. lisätalousarviossa (3.9.2020) tarkistettu koronavirusepidemiaan liittyvä veronmaksulykkäysten aiheuttamien verotulomenetysten tilapäinen korvaus, joka lisää valtionosuutta 118 milj. € vuonna 2020 ja vähentää valtionosuutta 88 milj. € vuonna 2021. Loppuosa vähennyksestä tehdään vuonna 2022.

Koronaepidemiaan liittyviä tukia maksetaan kunnille vuonna 2021 valtionosuuden yhteydessä 46 miljoonaa euroa. Tästä 31 milj. euroa jaetaan kuntien välillä kunnallisverojen suhteessa ja loppuosa 15 milj. euroa asukasta kohden tasasuuruisesti (2,80 €/as).

Kuntaliiton ensimmäinen arvio vuoden 2021 valtionosuudesta julkaistiin kuntien talousarviovalmistelun tueksi 28.4.2020. Ennakkolaskelmaa päivitettiin kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa 2020.

* * *

Valtionosuus koostuu hallinnollisesti kahdesta osasta, valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Liitteet:

Valtionosuudet ja verotulomenetysten korvaukset vuonna 2021, päivitetty 25.3.2022

Vuoden 2021 valtionosuusrahoituksen muodostuminen

Koronatuet + yhteisöveron korotus 2020-2021
VM ja Kuntaliitto

Valtionosuuslaskuri 2021

Mitä vuoden 2021 valtionosuuslaskelma sisältää?

Valtionosuuden laskennassa käytettävät ikä- ja kieliryhmittäiset tiedot
31.12.2019

Perushinnat 2021
VM

Päätös testimäärien mukaan maksettujen koronatukien oikaisusta
VM 31.3.2021

Päätös kotikuntakorvausten maksatusten tarkistuksesta
VM 31.3.2021

Valtionosuudet 2020

(päivitys 25.1.2021)

Vuoden 2020 valtionosuuslaskuri on päivitetty. 

***

(päivitys 13.1.2021)

OKM:n valtionosuus 2020 päivitetty sisältämään korona-avustukset (kirjataan valtionosuuteen) raportin CL6OS20 mukaiseksi. 

***

(päivitys 12.1.2021)

Veromaksulykkäyksen korvaus (yht. 114 milj. €) korjattu vuoden 2020 valtionosuuslaskelmaan.

***

(päivitys 8.1.2021)

Vuoden 2020 valtionosuuslaskelma on päivitetty sisältämään kaikki vuoden 2020 aikana valtionosuuteen tehdyt muutokset. Valtionosuuslaskelma sisältää nyt kaikki erät ja sitä voi käyttää kirjanpidon täsmäyttämiseen.

***

(päivitys 5.11.2020)

Kuntaliitto päivitti vuoden 2020 valtionosuuslaskelman valtion vuoden 2020 seitsemännen lisätalousarvion (23.10.) jälkeen.

VM (23.10.2020), Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarviosta

Merkittävin valtionosuuteen tullut muutos oli +350 miljoonan euron koronan testauskustannusten korvaus, joka jaettiin kunnille laskennallisesti osana peruspalvelujen valtionosuutta.

***

Valtiovarainministeriö päivitti vuosien 2020-2024 valtionosuuslaskelmat syksyn 2020 kuntatalousohjelman julkaisun yhteydessä.

VM (5.10.2020), Vuoden 2021 kuntatalousohjelma on julkaistu

Kuntakohtainen päivitetty valtionosuuslaskelma vuodelle 2020 löytyy VM:n julkaisemasta painelaskelmasta, joka on em. sivun liitteenä.

***

(päivitys 3.9.2020)

Vuoden 2020 5. lisätalousarviossa (3.9.2020) tarkistettiin veronmaksulykkäyksen korvauksen (2. LTA 9.4.2020) euromäärää 547 miljoonasta eurosta 118 miljoonaan euroon. Tämä muuttaa jokaisen kaupungin ja kunnan valtionosuusmaksatusta vuonna 2020.

Kilpailukykysopimus päättyi 1.9.2020. Kuntaliiton laskelmassa myös kuntien valtionosuuden kautta tehty kiky-sopimukseen liittyvä valtionosuusleikkaus on laskettu päättyväksi elokuun loppuun, koska peruste leikkaukselle päättyi sopimuksen voimassaolon päättyessä. Tämä lisää kuntien valtionosuutta 78 miljoonaa euroa aiempaan päätökseen verrattuna ja kiky-leikkauksen kokonaissummaksi jää tammi-elokuun osalta -156 miljoonaa euroa (aiemmin -234 miljoonaa euroa).

***

(päivitys 26.6.2020)

Eduskuntakäsittelyn päätösten mukaisesti laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (vanhuspalvelun hoivamitoitus 0,7) tullee voimaan 1.10.2020 alkaen (ei 1.8.2020).

Laki lisää kuntien vuoden 2020 kustannuksia 12,7 miljoonaa euroa (aiemmin 17,7 milj. euroa), mikä otetaan huomioon kuntien valtionosuutta lisäämällä. Lain muuttunut voimaantulo ja muuttunut kustannusvaikutus on otettu huomioon Kuntaliiton 26.6.2020 päivitetyssä valtionosuuslaskelmassa.

***

(päivitys 18.6.2020)

Eduskunta hyväksyi vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen 8.6.2020. Sen osana päätettiin myös kehysriihessä (8.4.) päätetyn koronavirusepidemian kuntatalouden tukipaketin tarkemmista laskentaperusteista, kts. VM tiedote 5.6.2020.

Samalla VM julkaisi kuntakohtaiset laskelmat neliosaisen kuntatalouden tukipaketin kahdesta suurimmasta osasta, valtionosuuden lisäyksestä (722 milj. euroa) ja yhteisöveron jako-osuuden 10 %-yksikön korotuksen arvioidusta vaikutuksesta (410 milj. euroa), kts. VM:n laskelma vuoden 2020 peruspalvelujen valtionosuuksien lisäyksistä (Excel).

Nämä ja muiden HE 90/2020 vaitionosuusmuutokset päivitettiin Kuntaliiton valtionosuuslaskelmiin 18.6.2020. Samalla myös OKM:n valtionosuusrahoitus vuodelle 2020 päivitettiin ajantasalle

***

(päivitys 15.4.2020)

Hallitus on tehnyt päätöksen verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensoinnista kunnille. Korvaus on suuruudeltaan 547 miljoonaa euroa ja se otetaan huomioon toukokuun 2020 valtionosuusmaksatuksesta alkaen. Korvauksen kuntakohtainen vaikutus löytyy oheisesta liitteestä ("Lopullinen laskelma kuntien valtionosuuksista vuonna 2020").

Teknisesti korvaus toteutetaan mom. 28.90.35 (”Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä”) kautta eikä se täten muuta valtiovarainministeriön 30.12.2019 tekemää päätöstä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2020.

Hallituksen tekemän päätöksen mukaan vuonna 2020 maksettua korvausta vastaava euromäärä lisättynä viivästyskorolla vähennetään kuntien valtionosuusmaksatuksen yhteydessä vuonna 2021. Täten korvauksella ei ole todellista, kuntataloutta pitkällä aikavälillä vahvistavaa vaikutusta.

***

Valtionosuuspäätökset vuodelle 2020 on tehty. Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). Lisäksi valtionosuuksien yhteydessä kunnille maksetaan verotulomenetysten korvaus ja kotikuntakorvaukset.

Valtiovarainministeriö teki päätöksen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 30.12.2019 ja opetus- ja kulttuuriministeriö opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta 31.12.2019.

Kuntien valtionosuudet ja verotulomenetysten korvaukset kasvavat yhteensä 674 miljoonaa euroa (+7,8 %; 123 €/asukas) vuodesta 2019 vuoteen 2020. Kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 7 013 miljoonaa euroa ja verotulomenetysten korvauksia 2 269 miljoonaa euroa vuonna 2020 (yhteensä 8 608 milj. € vuonna 2019).

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 0,09 prosenttiyksikköä ja on 25,46 % vuonna 2020 (25,37 % vuonna 2019). Valtionosuusprosentin nousu johtuu kunnille lailla säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden lisääntymisestä vuonna 2020. Tehtävien lisäyksestä aiheutuva kustannusten kasvu rahoitetaan hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti (100 % valtionosuus), mikä osittain toteutetaan valtionosuusprosenttia korottamalla.

Aiemmista vuosista poiketen vuonna 2020 kunnille maksettavat verotulomenetysten korvaus (2 269 milj. €) erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta (mom. 28.90.30) ja maksetaan omalta valtiovarainministeriön momentiltaan 28.30.35. Uudistus yksinkertaistaa järjestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä.

Valtionosuuden kasvu (+372 milj. €) vuodesta 2019 vuoteen 2020 johtuu erityisesti vuonna 2019 päättyneestä kilpailukykysopimuksesta, mutta taustalla on myös muita lakiin perustuvia muutoksia:

  • Kilpailukykysopimukseen sisältynyt lomarahojen leikkaus päättyy ja niin ikään siihen liittyvä valtionosuuden leikkaus (-264 milj. €) päättyy vuoteen 2019. 
  • Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämä määräaikainen vuosia 2016-2019 koskenut indeksikorotusten jäädytys päättyy vuoteen 2019. Tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida, mutta vuoden 2020 kustannustason muutos (+2,4 %) lisää valtionosuutta 166 milj. euroa.
  • Lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuen vuoden 2017 tietoihin) lisää valtionosuutta 102 milj. euroa vuonna 2020.
  • Uutuutena vuonna 2020 aiemmin valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille maksetut verotulomenetysten kompensaatiot erotetaan järjestelmästä omalle momentilleen 28.90.35. Veromenetysten kompensaatiot lisääntyvät 302 milj. euroa vuonna 2020. Täten vuosien 2010-2020 veromenetysten kompensaatioiden yhteissumma on 2 269 milj. euroa.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutoksia vuonna 2020, mm. Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi (+1 milj. €), perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen (+2 milj. €), subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajennuksen toteutus (+7,1 milj. €) ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen (+6,7 milj. €).

 

Aiheesta lisää muualla verkossa:

Lopullinen laskelma kuntien valtionosuuksista vuonna 2020
Lähde: KL 13.1.2021 (muutosprosentti korjattu 16.04.21)

Valtionosuuslaskuri 2020 (excel-työkirja)
Lähde: KL, päivitetty 25.1.2021

Väestötiedot 31.12.2018 (excel)

Valtionosuuden laskennassa käytettävät ikä- ja kieliryhmittäiset väestötiedot

Perushinnat 2020
Lähde: Valtiovarainministeriö

Koronan tukipaketti: Valtionavustus sairaanhoitopiireille 2020
Lähde: VM 28.8.2020

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2020
Lähde: VM 7.8.2020

Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2020 (PDF)
Lähde: VM 30.12.2019

Päätös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muk. valtionosuudesta 2020 (PDF)
Lähde: OKM 31.12.2019

Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2020 (PDF)
Lähde: VM 30.12.2019

Vuoden 2020 valtionosuuspäätökset:

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2020
Lähde: VM 7.12.2020

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2020
Lähde: VM 7.8.2020

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2020
Lähde: VM 5.10.2020

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2020
Lähde: VM 7.5.2020

Päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta sekä kuntayhtymille, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille myönnettävästä rahoituksesta vuodelle 2020
Lähde: OKM 31.12.2029

Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2020
Lähde: VM 31.12.2019

Valtionosuudet 2019

Alkuperäiset päätökset kuntien valtionosuuksista vuodelle 2019 tehtiin 31.12.2018. Niiden mukaan kunnille myönnettiin valtionosuutta yhteensä 8 389 miljoonaa euroa vuonna 2019 (8 459 milj. euroa vuonna 2018).

Pääministeri Antti Rinteen budjettiriihessä 17.9.2019 tehtiin päätös kertaluonteisen 237 miljoonan euron maksamisesta kunnille ennakkotiedoista poiketen jo vuonna 2019. Lisäksi vuoden 2019 kuluessa valtionosuuteen tehtiin useita korjauksia ja tarkistuksia, viimeiset 30.12.2019 (VM) ja 31.12.2019 (OKM) (päätökset ohessa).

Muutosten jälkeen kunnille myönnettiin valtionosuutta yhteensä 8 632 miljoonaa euroa vuonna 2019 (8 459 milj. euroa vuonna 2018). Kuntien valtionosuudet lisääntyvät 174 milj. euroa (2,1 %, 32 €/as) vuodesta 2018 vuoteen 2019.

    Valtionosuuden muutokseen vaikuttivat kertaluonteisen valtionosuuskompensaation (+237 milj. euroa) lisäksi mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (-231 milj. €) ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (+224 milj. €). Kilpailukykysopimuksen (kiky) takia kuntien valtionosuutta vähennettiin vuonna 2019 yhteensä -497 milj. € (-91 €/as). Lisäksi hallitusohjelman mukaisten indeksijäädytysten takia kunnilta jäi peruspalvelujen valtionosuutta saamatta -92 milj. euroa vuonna 2019. Peruspalvelujen hintaindeksin arvo vuodelle 2019 oli 1,3 %. Yhteensä hallituskautta eli vuosia 2016-2019 koskevista indeksijäädytyksistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on -243 milj. euroa alemmalla tasolla mitä se olisi ollut, jos indeksikorotuksia ei olisi jäädytetty. 

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä ja oli 25,37 vuonna 2019 (25,34 vuonna 2018). 

    Samassa yhteydessä valtionosuuksien kanssa maksetaan kunnille ja muille opetuksen järjestäjille esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset. Kotikuntakorvauksen perusosa oli 6 600,17 euroa vuonna 2019.

    Valtiovarainministeriö myönsi 21.11.2019 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 21 kunnalle 10 miljoonaa euroa. Korotusta haki 89 kuntaa yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Korotus myönnettiin valtionavustuksena, joka kirjataan vuoden 2019 tilinpäätökseen. Lisätietoja valtiovarainministeriön sivuilta.

    Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). 

    Valtionosuudet kirjataan tilinpäätöksessä valtionosuusviranomaisen tilitysten ja päätösten mukaan suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Tuloslaskelman valtionosuuksiin sisältyvät käyttötalouden valtionosuudet, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml. verotulomenetysten kompensaatio), opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ja harkinnanvarainen valtionosuuden korotus.

    Valtionosuuspäätökset ja saajakohtaiset laskelmat löytyvät myös valtionosuutta hallinnoivien ministeriöiden internet-sivuilta:

    Lopullinen laskelma kuntien valtionosuuksista 2019 (excel)
    Lähde: VM 30.12.2019 ja OKM 31.12.2019

    Tarkistettu laskelma valtionosuudesta vuodelle 2019
    Lähde: Kuntaliitto 12.11.2019

    Valtionosuuslaskuri (excel-työkirja)
    Päivitetty 12.2.2020

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2019
    Lähde:
    VM 31.12.2018

    Kotikuntakorvaukset 2019 (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset, yliopistot ja valtio)
    Lähde: Kuntaliitto 5.1.2019

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perushinnat 2015-2019
    Lähde: VM / KL 21.12.2018

    Valtionosuusaikasarja 2010 - 2019 (excel)
    Lähde: Kuntaliitto 5.1.2019

    Päätökset 2019

    Päätös peruspalvelujen valtionosuudesta
    Lähde: VM, 28.12.2018

    Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta 2019
    Lähde: VM 28.12.2018

    Päätös valtionosuuden muutoksista vuodelle 2019
    Lähde: VM 11.11.2019

    Päätös harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta vuodelle 2019
    Lähde: VM 21.11.2019

    Päätös syrjäisyyslisien oikaisusta vuosille 2017-2019
    Lähde: VM 30.12.2019

    Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta 2019
    Lähde: OKM 31.12.2018

    Päätös OKM:n valtionosuusrahoituksen oikaisemisesta vuodelle 2019
    Lähde: OKM 30.4.2019

    Päätös OKM:n valtionosuusrahoituksen korjauksesta
    Lähde: OKM 5.8.2019

    Päätös OKM:n valtionosuusrahoituksen korjauksesta
    Lähde: OKM 5.12.2019

    Päätös opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2019 valtionosuuden tarkistamisesta
    Lähde: 31.12.2019

    Valtionosuudet 2018

    Päätös kuntien valtionosuuksista ja kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2018 tehtiin joulukuun 2017 lopussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkisti vuoden 2018 rahoitusta 31.12.2018 tehdyllä päätöksellä.

    Kunnille myönnettiin valtionosuutta yhteensä 8 459 milj. euroa vuonna 2018. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) oli 8 543 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden kuntien osuus -84 milj. euroa vuonna 2018. 

    Kotikuntakorvauksen perusosa vuonna 2018 oli 6 511,92 euroa.

    Kuntien valtionosuudet alenivat 40 miljoonaa euroa (-0,5 %) vuodesta 2017. Merkittävimmät muutokset vuoden 2018 valtionosuudessa johtuivat kilpailukykysopimuksesta (uutta vähennystä -118 milj. euroa, -22 €/asukas vuodelle 2018) ja veromenetysten kompensaatiosta, joka lisäsi valtionosuutta 131 milj. euroa vuonna 2018.

    Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmaksatuksessa otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot.

    Aiheeseen liittyvät kuntauutiset:

    Lopullinen laskelma kuntien valtionosuuksista 2018 (excel)
    Lähde: VM 28.12.2017 ja OKM 31.12.2018

    Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2018
    Lähde: VM 28.12.2017

    Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta vuodelle 2018
    Lähde: OKM 31.12.2018

    Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2018
    Lähde: VM 28.12.2017

    Valtionosuuslaskuri 2018 (excel)
    Lähde: Kuntaliitto 17.1.2018

    Kotikuntakorvaukset 2018
    Lähde: Kuntaliitto 23.11.2017

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perushinnat 2015-2019 (excel)
    Lähde: VM 31.12.2018

    Valtionosuusaikasarja 2010-2019 (excel)
    Lähde: VM ja OKM

    Valtionosuudet 2017

    Päätökset vuoden 2017 valtionosuusrahoituksesta tehtiin 30.12.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus vuodelle 2017 tarkistettiin 29.12.2017. Lisäksi vuonna 2017 valtionosuudeksi kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön 21.9.2017 tekemä päätös valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen kompensaatiosta valtionavustuksena.

    Kunnille myönnettiin vuonna 2017 valtionosuuksia yhteensä 8 499 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuus (VM) oli 8 569 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionosuuden kuntien osuus -70 milj. euroa vuonna 2017. Kotikuntakorvaustuloja kunnat saivat 108 milj. euroa ja muut opetuksen järjestäjät 173 milj. euroa. 

    Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2017 valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksen voimaantulosta (-349 milj. euroa), veromenetysten kompensaatioista (+395 milj. euroa) ja perustoimeentulotuen hallinnon ja maksatuksen siirrosta kunnista Kelaan vuoden 2017 alussa (-331 milj. euroa).

    Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmaksatuksen yhteydessä otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot.

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2017

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. sairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen.

    ​Päätös vuoden 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 30.12.2016.​

    Valtionosuus tilitetään kunnille kuukausittain joka kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

    Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2017 on 25,23 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 627,38 euroa/asukas.

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2017

    Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Päätös vuoden 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta  tehtiin 30.12.2016.

    ​Vuonna 2017 verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus perustuu vuoden 2015 verotietoihin. Valtionosuuden tasauksen laskennassa käytetään kunnan laskennallista tuloveroa, joka saadaan kertomalla kunnan maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat ansiotulot koko maan keskimääräisellä veroprosentilla. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan osuus maksettavasta yhteisöverosta ja ydinvoimalaitoskunnille puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Muilta osin kiinteistöverotulot eivät sisälly tasauksen piiriin.

    Vuoden 2017 tasauksen laskennassa keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,83 %. Euromääräisesti tasausraja on 3 708,03 €/asukas.

    Tasausraja saadaan, kun koko maan yhteenlasketut laskennalliset verotulot jaetaan koko maan asukasmäärällä. Asukasta kohden laskettua kunnan laskennallista verotuloa verrataan tasausrajaan. Jos kunnan laskennallinen verotulo alittaa tasausrajan, kunta on oikeutettu tasauslisään. Tasauslisä on 80 % tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta. Vuonna 2017 tasauslisää saa 265 kuntaa.

    Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, kunta on tasausvähennyksen maksaja. Tasausvähennys on 30 % kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta lisättynä erotuksen luonnollisella logaritmilla. Vuonna 2017 tasausvähennystä maksaa 30 kuntaa.

    Tasauslisät ovat tasausvähennyksiä suuremmat (erotus 715 milj. € vuonna 2017). Tämä erotus rahoitetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla.

    Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

    Aikasarja kuntien valtionosuuksista vuosina 2010-2018 (excel-tiedosto)

    Lisää aiheesta muualla verkossa:

    Valtionosuudet 2017 / 17.1.2018 (excel)

    Kirjanpidon mukainen valtionosuus ja valtionosuusmaksatus vuonna 2017

    Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2017
    Lähde: VM 30.12.2016

    Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden tarkistamisesta 2017
    Lähde: OKM 29.12.2017

    Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta 2017
    Lähde: VM 30.12.2016

    Päätös valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen kompensaatiosta
    Lähde: OKM 21.9.2017

    Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta 2017
    Lähde: OKM 30.12.2016

    Valtionosuuslaskuri 2017 kunnalle
    Laskuri on päivitetty 24.1.2017

    Kotikuntakorvauksien oppilasmäärät
    Lähde: Kuntaliitto 17.8.2016. Vuoden 2017 kotikuntakorvauksien laskennassa käytettävät oppilasmäärät 31.12.2015 tiedonkeruusta.

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2017, ennakkotieto
    Lähde: VM 30.12.2016

    Laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2017
    Lähde: VM 30.12.2016

    Valtionosuuden perusteena käytettävät perushinnat 2017
    Lähde: VM 30.12.2016

     

     

    Valtionosuudet 2016

    Päätökset vuoden 2016 valtionosuusrahoituksesta tehtiin 30.12.2015. Valtion vuoden 2016 toisen lisätalousarvion mukaisesti kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään muutoksia lokakuun 2016 maksuerästä alkaen.

    Laskelma 30.12.2015 päätöksen mukaisista vuoden 2016 valtionosuuksista ja valtionosuuden yhteydessä maksettavista kotikuntakorvauksista löytyy tämän sivun oikeasta navigointipalkista. Ohesta löytyy myös valtion vuoden 2016 toisen lisätalousarvion vaikutus vuoden 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kunnittain.

    Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset ohjeet vuoden 2016 valtionosuuden arvioimiseksi maaliskuussa 2015. Kuntakohtaiset ennakkotiedot julkaistiin FCG:n talous- ja veroennustepäivillä 23.4.2015. Valtionosuuslaskelmia päivitettiin 24.6.2015 ja valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen julkaisun yhteydessä 28.9.2015. Viimeisin päivitys ennen lopullisia valtionosuuspäätöksiä tehtiin vuoden 2014 verotuksen valmistumisen jälkeen 5.11.2015.

    Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee muistaa ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus.​​​​​​

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2016

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. sairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen.

    Päätös vuoden 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 30.12.2015.​ Valtion vuoden 2016 toisen lisätalousarvion mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään mm. 41 milj. eurolla liittyen omais- ja perhehoitoon tehtäviin lakiuudistuksiin ja eräisiin muihin muutoksiin. Tämän johdosta valtionosuusprosentti nousi alkuperäisen päätöksen (30.12.2015) mukaisesta 25,47 prosentista 25,61 prosenttiin (päätös 26.9.2016).

    Valtionosuus tilitetään kunnille kuukausittain joka kuukauden 11. päivään mennessä.

    Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

    Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2016 on 25,61 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 636,07 euroa/asukas.

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2016

    Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella.Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Päätös vuoden 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehdään vuoden 2015 lopussa.

    Vuonna 2016 verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus perustuu vuoden 2014 verotietoihin (Verohallinto 26.10.2015). Valtionosuuden tasauksen laskennassa käytetään kunnan laskennallista tuloveroa, joka saadaan kertomalla kunnan maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat ansiotulot koko maan keskimääräisellä veroprosentilla. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan osuus maksettavasta yhteisöverosta ja ydinvoimalaitoskunnille puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Muilta osin kiinteistöverotulot eivät sisälly tasauksen piiriin.

    Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,75 %. Euromääräisesti tasausraja on 3 654,79 €/asukas vuonna 2016. 

    Tasausraja saadaan, kun koko maan yhteenlasketut laskennalliset verotulot jaetaan koko maan asukasmäärällä. Asukasta kohden laskettua kunnan laskennallista verotuloa verrataan tasausrajaan. Jos kunnan laskennallinen verotulo alittaa tasausrajan, kunta on oikeutettu tasauslisään. Tasauslisä on 80 % tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta. Vuonna 2016 tasauslisää saa 268 kuntaa. 

    Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, kunta on tasausvähennyksen maksaja. Tasausvähennys on 30 % kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta lisättynä erotuksen luonnollisella logaritmilla (keskimäärin 5,7 %-yks.). Vuonna 2016 tasausvähennystä maksaa 33 kuntaa.

    Tasauslisät ovat tasausvähennyksiä suuremmat (erotus 673 milj. € vuonna 2015). Tämä erotus rahoitetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla.

    Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

    Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 2016

    Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta tehtiin 30.12.2015. Kotikuntakorvauksen perusosa vuodelle 2016 on 6 693,89 euroa.

    ​Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa.  

    Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan keskitetysti valtionosuusmaksatuksen yhteydessä. Valtionosuusuudistuksesta (He 38/2015 vp) johtuen myös kotikuntakorvausten laskenta muuttui 1.1.2015 alkaen. Kotikuntakorvauksen perusosaa ei enää lasketa kuntakohtaisesti, vaan se on sama (6 693,89 €) kaikille kunnille. Kotikuntakorvauksen porrastus oppilaan iän perusteella sen sijaan säilyy, mutta porrastuksen kertoimet muuttuvat seuraavasti:

    • 6-vuotiaat: 0,61 * perusosa 
    • 7-12-vuotiaat: 1,00 * perusosa 
    • 13-16-vuotiaat: 1,60 * perusosa

    Muille kuin kuntajärjestäjille kotikuntakorvaus on 94 prosenttia em. euromääristä.

    Vuoden 2016 kotikuntakorvaukset perustuvat esi- ja perusopetuksen järjestäjien antamiin oppilasmäärätietoihin 31.12.2014 tilanteesta. Yhteenveto opetuksen järjestäjien antamista oppilasmääristä kunnittain löytyy liitteet-osiosta.

    Vuoden 2016 kotikuntakorvausten laskennassa käytettävät kuntakohtaiset yksityiskohtaiset oppilasmäärätiedot voidaan toimittaa pyynnöstä Sanna Lehtonen, sanna.lehtonen(at)kuntaliitto.fi.​

    Liitteet:

    Päätös muutoksista vuoden 2016 peruspalvelujen valtionosuuteen
    Lähde: VM 26.9.2016

    Valtionosuusmaksatus yhteensä 2016, lopullinen
    Lähde: VM 30.12.2015 ja OKM 26.1.2017

    Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta vuodelle 2016
    Lähde: OKM 30.12.2015

    Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2016
    Lähde: VM 26.9.2016

    Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2016
    Lähde: VM 30.12.2015

    Valtionosuuslaskuri 2016
    Julkaistu 9.11.2015

    26.9.2016 päätöksen vaikutus valtionosuuteen
    Lähde: VM 26.9.2016

    Valtionosuuden perusteena käytettävät perushinnat 2016
    Lähde: VM 26.9.2016

    Laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2016, vuoden 2016 kuntajaolla
    Lähde: VM 30.12.2015

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2016
    Lähde: Kuntaliitto 5.11.2015

    Kotikuntakorvaukset 2016

    Ennakkolaskelma vuoden 2016 kotikuntkakorvausmenoista ja -tuloista
    Lähde: Kuntaliitto 12.11.2015

    Kotikuntakorvaukset 2016

    Laskelma kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien kotikuntakorvausmenoista ja tuloista vuonna 2016
    Lähde: VM 30.12.2015

    Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2016
    Lähde: VM 30.12.2015

    Valtionosuudet 2015

    Valtionosuusjärjestelmä uudistui 1.1.2015.

    Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

    Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset alustavat laskelmat vuoden 2015 valtionosuusrahoituksesta kesäkuussa 2014. Laskelmia on päivitetty syyskuussa ja marraskuussa 2014. Lopulliset päätökset vuoden 2015 valtionosuuksista tehtiin 31.12.2014.

    1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta (1704/2009) myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin:

    • terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto),
    • vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto,
    • lasten päivähoito
    • esiopetus ja perusopetus
    • kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus.

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu:

    • ikärakenteen
    • sairastavuuden ja
    • muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella.

    Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot.

    Päätös vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja valtionosuuden tasauksesta: VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014.

    2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus:

    • lukiokoulutukseen ja
    • ammatilliseen koulutukseen.

    Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.).

    Päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta​ vuonna 2015: OKM/56/221/2014, 31.12.2014

     

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2015

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta alkaen (laki 676/2014).

    Päätös vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 31.12.2014.​ Valtionosuus tilitetään kunnille kuukausittain joka kuukauden 11. päivään mennessä.

    Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

    Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2015 on 25,44 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3520,93 euroa/asukas.

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2015

    Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Päätös vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 31.12.2014.

    Vuonna 2015 verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus perustuu vuoden 2013 verotietoihin (Verohallinto 28.10.2014). Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19,39 %. 

    Osana valtionosuusuudistusta myös verotuloihin perustuvan tasauksen laskenta muuttui vuoden 2015 alusta. Uudessa valtionosuusjärjestelmässä tasausraja on 100 % (ennen 91,86 %). Euromääräisesti tasausraja on 3 515,90 €/asukas vuonna 2015 . 

    Valtionosuuden tasauksen laskennassa käytetään kunnan laskennallista tuloveroa, joka saadaan kertomalla kunnan maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat ansiotulot koko maan keskimääräisellä veroprosentilla (19,39 % vuonna 2015). Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan osuus maksettavasta yhteisöverosta ja ydinvoimalaitoskunnille puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Muilta osin kiinteistöverotulot eivät sisälly tasauksen piiriin.

    Tasausraja saadaan, kun koko maan yhteenlasketut laskennalliset verotulot jaetaan koko maan asukasmäärällä. Asukasta kohden laskettua kunnan laskennallista verotuloa verrataan tasausrajaan. Jos kunnan laskennallinen verotulo alittaa tasausrajan, kunta on oikeutettu tasauslisään. Tasauslisä on 80 % tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta. Vuonna 2015 tasauslisää sai 270 kuntaa yhteensä 1 250 milj. euroa. 

    Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, kunta on tasausvähennyksen maksaja. Tasausvähennys on 30 % kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta lisättynä erotuksen luonnollisella logaritmilla (keskimäärin 5,7 %-yks.). Vuonna 2015 tasausvähennystä maksoi 31 kuntaa yhteensä 576 milj. euroa.

    Tasauslisät ovat tasausvähennyksiä suuremmat (erotus 673 milj. € vuonna 2015). Tämä erotus rahoitetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla.

    Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. 

    Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 2015

    Kuntaliitto julkaisi kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat tiedot vuoden 2015 kotikuntakorvauksien laskennassa käytettävistä oppilasmääristä 16.5.2014. Ennakkolaskelma kotikuntakorvausmenoista ja -tuloista julkaistiin 25.11.2014.

    ​Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa.  

    Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan keskitetysti valtionosuusmaksatuksen
    yhteydessä. Valtionosuusuudistuksesta (He 38/2015 vp) johtuen myös
    kotikuntakorvausten laskenta muuttuu 1.1.2015 alkaen. Kotikuntakorvauksen perusosaa ei enää lasketa kuntakohtaisesti, vaan se on sama (6 226,21 €) kaikille kunnille. Kotikuntakorvauksen porrastus oppilaan iän perusteella sen sijaan säilyy, mutta porrastuksen kertoimet muuttuvat seuraavasti:

    • 6-vuotiaat: 0,61 * perusosa 6 226,31 € = 3 797,99 €
    • 7-12-vuotiaat: 1,00 * perusosa 6 226,31 €
    • 13-16-vuotiaat: 1,60 * perusosa 6 226,31 €​ = 9 961,94 €

    Muille kuin kuntajärjestäjille kotikuntakorvaus on 94 prosenttia em. euromääristä.

    Vuoden 2015 kotikuntakorvaukset perustuvat esi- ja perusopetuksen järjestäjien antamiin oppilasmäärätietoihin 31.12.2013 tilanteesta. Yhteenveto opetuksen järjestäjien antamista oppilasmääristä kunnittain löytyy liitteet-osiosta.

    Vuoden 2015 kotikuntakorvausten laskennassa käytettävät kuntakohtaiset yksityiskohtaiset oppilasmäärätiedot voidaan toimittaa pyynnöstä (Sanna Lehtonen, sanna.lehtonen(at)kuntaliitto.fi).

     

    Lisää aiheesta muualla verkossa:

    Liitteet:

    Valtionosuusmaksatus yhteensä 2015
    Lähde: VM 4.12.2015 ja OKM 17.12.2015

    Ohje valtionosuuslaskelmien tulkintaan
    Ohje on päivitetty 8.1.2015

    Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta 2015
    Lähde: OKM 31.12.2014

    Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2015
    Lähde: VM 31.12.2014

    Kuntien väestö ja ehdotetun uuden valtionosuusjärjestelmän ikärakenne 31.12.2013 (vuoden 2014 kuntajaolla)
    Lähde: Tilastokeskus

    Valtionosuuslaskuri 2015 kunnalle
    Laskuri on päivitetty 27.1.2015

    Valtionosuuden perusteena käytettävät perushinnat 2015-2016
    Lähde: Kuntaliitto 2.2.2016

    Laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2015
    Lähde: VM 31.12.2014, Vuoden 2015 kuntajaolla

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2015
    Lähde: VM 31.12.2014

    Kotikuntakorvaukset 2015
    Lähde: Kuntaliitto 25.11.2014. Työkirja sisältää ennakkotiedot kuntien kotikuntakorvausmenoista ja -tuloista vuodelle 2015

    Yhteenveto vuoden 2015 esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten perusteena käytettävistä oppilasmääristä
    Lähde: Kuntaliitto 1.9.2014

     

    Valtionosuudet 2014

    Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset alustavat laskelmat vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta FCG:n talous- ja veroennustepäivillä 25.4.2013. Laskelmia on päivitetty kesäkuussa, elokuussa, syyskuussa ja joulukuussa 2013. Lopulliset päätökset vuoden 2014 valtionosuuksista tehtiin 30.12.2013 (VM) ja 31.12.2013 (OKM). Viimeiset muutokset ja tarkistukset vuoden 2014 valtionosuuteen tehtiin joulukuussa 2014.

    Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

    1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät (VM 30.12.2013 Dnro 2970/02.02.06.00/2013):

    • sosiaali- ja terveydenhuolto
    • esi- ja perusopetus
    • kirjastot
    • yleinen kulttuuritoimi ja
    • asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus.

    Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. 

    2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus (OKM 31.12.2013 Dnro 80/221/2013):

    • lukiokoulutukseen
    • ammatilliseen koulutukseen ja
    • ammattikorkeakouluille.

    Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.).

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2014

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinen peruste. Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

    Kuntaliitto on julkaissut huhtikuussa 2013 kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat kuntien vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta. Laskelmia on päivitetty kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa 2013. Lopullinen päätös vuoden 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja valtionosuuden tasauksesta tehtiin 30.12.2013.

    Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 29,57 % (vuonna 2013 30,96 %) ja kunnan omarahoitusosuus on 3 282,60 euroa/asukas (vuonna 2013 3 136,92 €/asukas).

    Valtionosuuden laskentaperusteina käytetään uusimpia saatavilla olevia tietoja, esimerkiksi 31.12.2012 tilanteen mukaisia kieli- ja ikäryhmittäisiä väestötietoja. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon kustannustason arvioitu muutos (1,5 %), vuonna 2014 kunnille annettavien uusien ja laajenevien tehtävien vaikutukset valtionosuuteen sekä valtionosuuteen vuonna 2014 tehtävä leikkaus (-362 milj. euroa). Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2014

    Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Alustavat laskelmat vuoden 2014 tasauksesta julkaistiin huhtikuussa 2013. Päätös vuoden 2014 valtionosuuden tasauksesta tehtiin 30.12.2013.

    Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta.

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

    Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

    Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 2014

    Kuntaliitto julkaisi kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2014 kotikuntakorvauksista syyskuussa 2013. Laskelmat päivitettiin joulukuussa 2013. Vuoden 2014 valtionosuuspäätökset ja päätös kotikuntakorvauksen perusosista tehtiin 30.12.2013.

    Päivitetyn laskelman vuoden 2014 kotikuntakorvauksista löydät alhaalta liittet-osiosta. Työkirja sisältää tiedot kuntien kotikuntakorvaustuloista ja -menoista ja muiden opetuksen järjestäjien kotikuntakorvaustuloista.

    Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän ja kotikunnan mukaan. Kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse, vaan kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa.

    Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot vastaavasti lisäävät kunnalle myönnettyä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta.

    Kotikuntakorvauksia ei käsitellä kirjanpidossa valtionosuutena, vaan kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina. Lisätietoja kotikuntakorvausten käsittelystä kunnan kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnosta 93, 23.2.2010.

    Liitteet:

    Valtionosuusmaksatus yhteensä 2014, päivitetty 20.1.2015
    Lähde: VM 30.12.2013 / 1.12.2014 ja OKM 16.12.2014, Taulukko sisältää tiedot kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä

    Ohje valtionosuuslaskelmien tulkintaan
    Ohje on päivitetty 12.1.2014

    Väestö Manner-Suomen kunnissa 31.12.2012
    Lähde: Tilastokeskus 8.4.2013, Vuoden 2013 kuntajaolla

    Valtionosuuslaskuri 2014
    Lähde: VM 30.12.2013 ja OKM 31.12.2013

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
    Lähde: VM 30.12.2013

    Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 2014
    Lähde: VM 30.12.2013

    Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset vuonna 2014
    Lähde: VM 30.12.2013

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa vuonna 2014
    Lähde: VM 30.12.2013

    Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisalueen kunnan lisäosat 2014
    Lähde: VM 30.12.2013

    Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset vuonna 2014
    Lähde: VM 30.12.2013

    Laskelma veromenetysten kompensoimisesta vuonna 2014
    Lähde: VM 30.12.2013 (sisältyy peruspalvelujen valtionosuuteen tehtäviin vähennyksiin ja lisäyksiin)

    Perushinnat 2014
    Lähde: VM 30.12.2013

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus
    Lähde: VM 30.12.2013

    Kotikuntakorvaukset 2014
    Lähde: VM 30.12.2013

    Lausunto 93: Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittely kunnan kirjanpidossa
    TEM:n kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto, 23.2.2010

     

     

     

     

    Valtionosuudet 2013

    Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuusrahoituksesta tehtiin joulukuun 2012 lopussa.

    1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät:

    • sosiaali- ja terveydenhuolto
    • esi- ja perusopetus
    • kirjastot
    • yleinen kulttuuritoimi ja
    • asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. 

    Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. 

    Päätös vuoden 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja valtionosuuden tasauksesta: VM/2199/02.02.06.00/2012, 28.12.2012.

    Päätös vuoden 2013 kotikuntakorvauksen perusosista: VM/2198/02.02.06.00/2012, 28.12.2012. 

    2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus:

    • lukiokoulutukseen
    • ammatilliseen koulutukseen ja
    • ammattikorkeakouluille.

    Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.).

    Päätös vuoden 2013 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta: OKM/92/221/2012, 31.12.2012.

    Yleistietoa valtionosuuksista 2013

    Kuntaliitto on julkaissut kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2013 valtionosuusrahoituksesta internet-sivuillaan 15.6.2012. Alustavia laskelmia on päivitetty loppukesän ja syksyn 2012 aikana uusien tietojen päivittyessä. Alustavat päätökset vuoden 2013 valtionosuusrahoituksesta tehtiin joulukuun 2012 lopussa. Päätöksiä on tarkistettu vuoden 2013 aikana mm. elatustuen palautusten, eräiden peruspalvelujen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön osion valtionosuusmuutosten takia. Kaikki muutokset on päivitetty ns. maksatustaulukkoon (29.1.2014).

    Kuntaliiton koostamat laskelmat sisältävät tiedot kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta rahoituksesta lopullisina vuodelta 2013 sen mukaisena kuten ne on kunnille maksettu. Kaikki edellä mainitut erät kuuluvat vuoden 2013 valtionosuusrahoituksen kokonaisuuteen ja kirjataan ao. vuoden valtionosuuksiin. Valtionosuuksina ei käsitellä elatustuen palautusta eikä kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja.

    Valtionosuuslaskenta on toteutettu vuoden 2013 kuntajaolla. Vuoden 2013 alusta toteutui 10 kuntaliitosta, joiden myötä Manner-Suomen kuntamäärä väheni 320 kunnasta 304 kuntaan.
     
    Vuoden 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa on otettu huomioon uudet 31.12.2011 tilanteen mukaiset asukasmäärät. Uusia väestömääriä on käytetty sekä ikäryhmittäin että kieliryhmittäin kunnan peruspalvelujen valtion-osuutta laskettaessa.
     
    Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2013 kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,0 prosenttia.
     
    Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon maaliskuun 2012 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus on toteutettu valtionosuusprosenttia alentamalla. Leikkaus alensi kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä 31,42 prosentista 30,91 prosenttiin. Valtionosuusprosentin alentaminen pienensi valtionosuutta ja samalla kasvatti kunnan omarahoitusosuutta. Kunnan omarahoitusosuuden kasvu on noin 23 euroa asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen vaikutus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.
     
    Laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2013 kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutus valtionosuusrahoitukseen. Uutena tehtävänä on otettu huomioon laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki), joka on tullut voimaan 1.7.2013. Vanhuspalvelulakiin liittyen kunnan peruspalvelujen valtionosuutta on lisätty 27,3 milj. euroa. Muutos on otettu huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaalihuollon perushinnoissa ja kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentissa. Kuntien tehtävien laajentumisen myötä valtionosuusprosentti nousi 0,05 prosenttiyksiköllä.
     
    Valtionosuusrahoitukseen kohdistuvan 125 milj. euron lisäleikkauksen ja kuntien tehtävien laajuuden muutoksen myötä valtionosuusprosentti muuttui -0,46 prosenttiyksikköä 31,42 prosentista 30,96 prosenttiin vuonna 2013.

    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen kehysriihen päätös jäädyttää indeksikorotukset vuoden 2013 osalta.

    Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2013: 

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) 

    • valtionosuusprosentti 30,96 %
    • kunnan omarahoitusosuus 3 136,92 €/asukas

    Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, ammattikorkeakoulu) (OKM) 

    • valtionosuusprosentti 41,89 %
    • kunnan omarahoitusosuus 358,84 €/asukas (ennakko 357,44 €).

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2013

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinen peruste. Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

    Kuntaliitto on julkaissut 15.6.2012 kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat kuntien vuoden 2013 valtionosuusrahoituksesta. Laskelmia on päivitetty elokuussa, syyskuussa ja joulukuussa 2012. Lopullinen päätös vuoden 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja valtionosuuden tasauksesta tehtiin 28.12.2012 (VM/2199/02.02.06.00/2012).

    Vuoden 2013 aikana kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on tehty seuraavat muutokset:

    • VM 5.2.2013: Päätös kansaneläkelaitoksen vuonna 2012 perimän elatusavun valtion saatavien ja elatustuen liikamaksun takaisinperinnän palautuksen tarkistamisesta lopulliseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa 2013 (VM päätös 2199/02.02.06.00/2012)

    ***

    Vuonna 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 30,96 % (vuonna 2012 31,42 %) ja kunnan omarahoitusosuus on 3 136,92 €/asukas (vuonna 2012 3 001,49 €/asukas).

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon kustannustason arvioitu muutos (3,0 %). Valtionosuuden laskentaperusteina käytetään uusimpia saatavilla olevia tietoja, esimerkiksi 31.12.2011 tilanteen mukaisia kieli- ja ikäryhmittäiset väestötietoja. 

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon maaliskuun 2012 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

    Valtionosuuspäätöksessä on otettu huomioon myös kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten (1.7.2013 voimaan tuleva vanhuspalvelulaki) vaikutus valtionosuusrahoitukseen (+27,3 milj. euroa).

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2013

    Kuntien tulopohjissa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Päätös vuoden 2013 valtionosuuden tasauksesta tehtiin 28.12.2012 (VM/2199/02.02.06.00/2012).

    Vuoden 2013 tasauslaskelma on päivitetty 12.12.2012 Verohallinnon 29.10.2012 verotustietojen mukaiseksi. Tämä laskenta vastaa 28.12.2012 tehtyä päätöstä. Tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,17 %. Tasausraja (91,86 %) on 3 073,91 euroa/asukas.

    Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen määräytymisessä tapahtui merkittävä muutos vuoden 2012 alusta, kun hallitusohjelman mukaisesti tasauksen perusteena olevan laskennallisen verotulon määräytymistä muutettiin. Vuoden 2012 alusta alkaen kunnan laskennallinen kiinteistöverotulo ei enää sisälly laskennalliseen verotuloon, jota käytetään valtionosuuden tasauksen perusteena. 

    Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta.

    Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

    Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

    Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 2013

    Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti vuoden 2013 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta 31.12.2012 (Dnro OKM/92/221/2012). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksen saajina on kuntien lisäksi 48 kuntayhtymää ja 440 yksityistä opetus- ja kulttuuritoimen järjestäjää.

    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on lukiokoulutukseen, toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille maksettava yksikköhintarahoitus. Yksikköhintarahoituksesta vastaavat kunnat ja valtio yhdessä. Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti ja ennakollinen kunnan omarahoitusosuus ovat:

    Ylläpitäjien yksikköhintarahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK)

    • valtionosuusprosentti 41,89 %
    • kunnan omarahoitusosuus 357,44 €/asukas

    Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus perustuu valtaosaltaan oppilas- ja opiskelijamääriin, jotka kerätään suoraan opetuksen järjestäjiltä 20.9. tilanteesta toteutettavassa tiedonkeruussa. Tarkempi erittely laskennan perusteena käytettävistä oppilas- ja suoritemäärätiedoista löytyy Opetushallituksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raporttisovelluksesta osoitteesta http://vos.uta.fi/rap/ > Rahoitus 2013 > Rahoituspäätökset 2013.  

    Hallituksen kehysriihessä 22.3.2012 tehtiin päätös, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksissa ei oteta vuonna 2013 huomioon kustannustason muutosta, eli indeksikorotukset jäädytetään vuoden 2013 osalta.

    Hallitusohjelmassa (2011) ja kehyspäätöksessä (2012) sovittiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistuvista leikkauksista. Vuoden 2013 valtionosuusrahoitusta alentavat mm. oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen kohdistuvat määrärahaleikkaukset. Vuonna 2013 OKM:n valtionosuusrahoituksen säästöt ovat yhteensä noin 58 milj. euroa, mistä 42 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Valtionosuusrahoituksen määrä pienenee em. sektoreilla myös edellisellä vaalikaudella tehtyjen elvytysluontoisten opiskelijapaikkalisäysten päättymisen myötä.

    Aiheesta lisää muualla verkossa:

    Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 2013

    Kuntaliitto julkaisi kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2013 valtionosuusrahoituksesta ja kotikuntakorvauksista kesällä 2012. Valtionosuuspäätökset ja päätös kotikuntakorvauksen perusosista tehtiin 28.12.2012 (Dnro VM/2198/02.02.06.00/2012).

    Opetuksen järjestäjäkohtaisen laskelman vuoden 2013 kotikuntakorvauksista löydät navigointipalkista oikealta.

    Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän ja kotikunnan mukaan. Kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse, vaan kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot vastaavasti lisäävät kunnalle myönnettyä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta.

    Kotikuntakorvauksia ei käsitellä kirjanpidossa valtionosuutena, vaan kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina. Lisätietoja kotikuntakorvausten käsittelystä kunnan kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnosta 93, 23.2.2010.

    Liitteet:

    Valtionosuusmaksatus yhteensä 2013, päivitetty 29.1.2014
    Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 16.12.2013

    Ohje valtionosuuslaskelmien 2013 käyttöön ja tulkintaan
    Julkaistu 15.6.2012, päivitetty 4.1.2013

    Väestö Manner-Suomen kunnissa 31.12.2011
    Lähde: Tilastokeskus 16.3.2012, Vuoden 2012 kuntajaolla

    Esitäytetty valtionosuuslaskuri 2013

    Tyhjä valtionosuuslaskuri 2013

    Ohje valtionosuuslaskelmien 2013 käyttöön ja tulkintaan

    Valtionosuusmaksatus yhteensä 2013, päivitetty 29.1.2014
    Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 16.12.2013

    Elatustuen takaisinperinnän euromäärän vahvistuminen
    VM päätös 5.2.2013: Vuoden 2012 euromäärän tarkistus 1,86 €/asukas --> 1,29 €/asukas

     

    Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
    Lähde: VM 28.12.2012

    Perushinnat 2013
    Lähde: VM 28.12.2012

    Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 2013
    Lähde: VM 28.12.2012

    Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset vuonna 2013
    Lähde: VM 28.12.2012

    Yleinen osa ja lisäosat vuonna 2013
    Lähde: VM 28.12.2012

    Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
    Lähde: VM 28.12.2012

     

    Ohje valtionosuuslaskelmien 2013 käyttöön ja tulkintaan

    Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus 2013
    Lähde: OKM 31.12.2012

    Kotikuntakorvaukset 2013
    Lähde: VM 28.12.2012

    Lausunto 93: Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittely kunnan kirjanpidossa
    Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto, 23.2.2010

     

     

     

     

     

    tags
    Mikko Mehtonen

    Mikko Mehtonen

    Kehityspäällikkö
    Elinvoima ja talous -yksikkö, Kuntatalous
    +358 9 771 2645, +358 50 592 8986
    Vastuualueet
    • valtionosuusasiat
    • Sote-uudistuksen rahoituksen siirtolaskelmat
    • taloustilastot ja tilinpäätöstiedot
    • kuntien kustannuslaskenta ja markkinaperusteinen hinnoittelu